Hankkeen tiedot |
| Nimi | Hydrorehu |
| Aloituspäivä | 1.2.2017 |
| Lopetuspäivä | 31.12.2018 |
| www-sivut | - |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Kirsi Mäkiniemi |
| Kuvaus | Projektin toteuttamisen kautta
1) tunnetaan hydroponiseen väkirehutuotantoon sopivimmat ja kustannustehokkaimmat siemenlajit sekä Suomessa toimivat kasvatusolosuhteet 2) saadaan käyttöön pilottimittakaavan hydroponinen viljelylaitteisto (joko rakentamalla itse tai vuokraamalla) 3) saavutetaan ja sitoutetaan viljelijäjoukko testaamaan hydroponista väkirehutuotantoa 4) voidaan antaa arvio menetelmän käyttökelpoisuudesta Suomessa |
| Kehittämistarve | Suomalainen kotieläintuotanto kärsii kassakriisistä ja kustannussäästöjä on haettava kaikista mahdollisista kohteista, joissa kassavirtaa valuu ulos tilalta. Väkirehut ovat tuotantotekijä, josta kotieläintiloilla ei ole järkevä tinkiä, sillä säästö väkirehumäärässä vaikuttaa voimakkaasti eläinten tuotokseen ja kasvuun. Korkeita väkirehuosuuksia käytetään maidontuotannossa ja yksimahaistuotannossa (sika, siipikarja) rehustus perustuu lähes kokonaan väkirehuruokintaan. Voimakkaasti väkirehuruokintaan nojaavat tilat ovat pyrkineet siirtymään kohti kotoperäisiä väkirehuja, mutta niitä on yleensä välttämätöntä täydentää ostoväkirehuilla. Osa märehtijätiloista on keskittynyt nurmirehun tuotantoon ja joutuu siksi ostamaan kaiken tai valtaosan väkirehusta tilan ulkopuolelta.
Väkirehuruokinnan tehokkuutta pystyttäisiin parantamaan käsittelemällä väkirehun raaka-aineita eri tavoin. Yksi käsittelymenetelmä on hydroponinen viljely, millä tarkoitetaan väkirehuina käytettävien jyvien tai palkokasvinsiementen nopeaa idätystä ja versotusta tarkoitusta varten rakennetuilla kasvatusalustoilla käyttäen lisäksi pelkkää vettä ja keinovaloa ja -lämpöä. Idätyksessä ja versotuksessa kuiva-ainemassa lisääntyy nopeasti moninkertaiseksi (useimmilla siemenlajeilla noin kolminkertaiseksi, mutta jopa kuusinkertaiseksi) ja samalla ruokinnalliset arvot kuten sulavuus ja vitamiinipitoisuus sekä maittavuus yleensä lisääntyvät. Tyypillisesti säästöt väkirehukustannuksissa ovat 10 - 50 %, kun myös hydroponisen kasvatuksen kustannukset huomioidaan. Hydroponista kasvatusta on käytetty väkirehun käsittelykeinona ulkomailla ja 2000-luvun alkupuolella laitteistokehitys on edistynyt nopeasti (laitteistotoimittajia esim. www.foddersystems.com; http://www.sol4ueurope.eu ), mutta Suomessa menetelmä ei juuri ole käytössä. Vantaalainen Snafu Oy tuottaa tällä menetelmällä versoja salaatiksi Silmusalaatti-tuotemerkillä (www.silmusalaatti.fi), joten menetelmä on testattu toimivaksi Suomen olosuhteissa ihmisravinnon tuottamisen mittakaavassa. |
| Toimenpiteet | |
| Tulokset | |
| Kumppanit | |
| Rahoittaja | EMR flat rate 2014-2020 |