Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Inhimillinen resurssointiympäristö |
| Aloituspäivä | 1.9.2021 |
| Lopetuspäivä | 31.8.2023 |
| www-sivut | hrenv.savonia.fi |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Jaana Konttinen |
| Kuvaus | Tavoitteena on luoda työntekijöiden pooli, jossa ohjelmoijan voi joko palkata resurssointiympäristöön, hän voi olla
mukana yrittäjänä tai kevytyrittäjänä tai yritys voi tarjota vapaaksi jäänyttä työaikaresurssiaan toisen yrityksen tarpeisiin. Hankkeen aikana testataan erilaisia tapoja edistää osaajien työllistymisen mahdollisuuksia ja ketteröittää työsuoritteiden hankintaa ja tarjoamista yrityksille. Kun useasta eri yrityksestä liittyy ohjelmoijia ja markkinoijia inhimilliseen resurssiympäristöön, työn tekemisen malli ja alusta tarjoavat yhdessä mahdollisuuden ratkaista haasteita yhteissuunnittelulla. Mallissa hyödynnetään vertaistukiperiaatetta ja tavoitteena on edistää työn ohessa tapahtuvaa keskustelua. Esimerkiksi yhdellä ohjelmoijalla voi olla jo ratkaisu yksilöityyn ongelmaan ja sen voi helposti jakaa tai ostaa lisenssointioikeuden koodiin. Hankkeella on myös mahdollista madaltaa pk-yritysten kansainvälistymisen kynnystä luontevalla tavalla, sillä ohjelmointityötä voi tehdä paikasta riippumatta. Toimintamalli mahdollistaa samalla kansainvälisten osaajien rekrytoinnin sekä työsuoritteiden tekemisen myös kansainvälisille markkinoille. Inhimillisen resurssointiympäristön kautta on mahdollista allokoida henkilöstöresursseja, sekä tilata työsuoritteita organisaatiorajat ylittäen. Yritysten välinen uusi yhteistyö mahdollistaa suurempiin kilpailutuksiin osallistumista ja lisää näin Pohjois-Savon maakunnan pk-yritysten kilpailukykyä. |
| Kehittämistarve | Koronapandemialla on ollut kielteisiä vaikutuksia pk-yritysten mahdollisuuksiin palkata uusia työntekijöitä, koska
taloudelliset riskit ovat kasvaneet merkittävästi ja muuttunut taloudellinen tilanne on johtanut joidenkin yritysten konkursseihin tai toiminnan lopettamiseen. COVID-19 on myös aiheuttanut työntekijöille kuormitusta lisääntyneen etätyön myötä ja vaikuttanut hyvin monen työntekijän henkiseen hyvinvointiin sosiaalisten kontaktien vähenemisen vuoksi. Yrityksissä on myös ilmennyt haasteita välittää hiljaista tietoa työntekijöiden välillä, koska kommunikointia ei enää tapahdu luontevasti kahvitauoilla tai työn lomassa. Hankkeen tavoitteena on luoda inhimillinen resurssointiympäristö, jossa kehitetään uudenlaista työntekemisen mallia työntekijöille, jotka työskentelevät virtuaalisesti normaalioloissa. Yksi tärkeä tavoite on madaltaa työntekijän palkkaamisen kynnystä ja monipuolistaa työllistymisen mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitettävä malli sopii myös poikkeusoloissa tapahtuvaan etätyöskentelyyn, mikä nostaa pohjoissavolaisten yritysten valmiustilaa uuden koronapandemia-aallon varalta. Työn tekemisen mallin kehittäminen sisältää myös digitaalisen resurssointiympäristön, jossa erityyppiset kommunikoijat voivat tehdä ohjelmointityötä ja työskennellä luontevasti ilman fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Työn tekemisen mallissa ja resurssointiympäristössä pidetään huolta, että nämä henkilöt saavat loistaa yksilöinä ja pidetään samalla huolta jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. |
| Toimenpiteet | Uudenlainen työn tekemisen malli vastaa työntekijöiden hyvinvoinnin tarpeisiin. Kartoitetaan erilaisia mahdollisuuksia ict-alan toimijoiden hyvinvoinnin kehittämiseksi ja co-creation ja co-design -toimintatapojen edistämiseksi toimintamallissa. Työpaketissa tehdään taustatutkimusta, jonka myötä toimintamalli alkaa muodostua.
Resurssointiympäristön suunnittelu ja toteutus vastaamaan yritysten kasvavaan osaamispulaan. Toimintamallin rakentumisen myötä laaditaan myös suunnitelma digitaalisen ympäristön rakentamiseksi, joka helpottaa työntekijäresurssien allokointia ja työsuoritteiden ostamista ja myymistä. Resurssisympäristön jatkuvuuden varmistaminen. Suunnitellaan toiminnan jatkaminen hankkeen päätyttyä, sekä rakennetaan suunnitelma yritysyhteistyön jatkamiselle hankkeen päätyttyä. Työpajassa suunnitellaan liiketoimintamalli tai malli verkoston jatkamiselle, sekä kootaan suunnitelma raportin muotoon. |
| Tulokset | Hankkeessa rakennetaan ohjelmoinnin ja markkinointiosaamisen ostamisen, myymisen ja työntekemisen malli, jonka
suunnittelussa otetaan huomioon etätyöntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat. Toiminta mahdollistaa yritysten nopeamman koronapandemiasta toipumisen paremman osaamisen saatavuuden vuoksi. Digitaalinen osaaminen ja palveluiden taso nousee pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä, jolloin kasvatetaan alueemme viestipotentiaalia ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. |
| Kumppanit | Varsinaisia kohderyhmiä ovat 1) veturiyritysten henkilöstö ja johto, 2) mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, sekä 3)
yrittäjät, itsensä työllistäjät sekä irtisanomisuhanalaiset ja osa-aikaisesti työllistetyt henkilöt. Välillisenä hyötyjänä on koko Pohjois-Savon elinkeinoelämä ja erityisesti useat toimialat, joissa tehdään tietotyötä tai tarvitaan ohjelmointi- ja markkinointiosaamista. Alue hyötyy tehokkaammasta osaamisen jakamisesta ja yritysten tuotekehitystyön tehostumisesta. Välillisinä hyötyjinä ovat myös perheet ja muut alueen asukkaat, joiden hyvinvointi kohenee etätyöntekijöiden hyvinvoinnin edistymisen myötä. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien yritysten asiakkaat, sekä hankkeeseen vielä liittymättömät yritykset ja tahot, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista myöhemmässä vaiheessa. |
| Rahoittaja | ESR Flat Rate 2014-2020 |
| Aineisto | Inhimillinen resurssointiympäristö, kyselytutkimus |
Hankkeen tiedot | |
| Nimi | Inhimillinen resurssointiympäristö |
| Aloituspäivä | 1.9.2021 |
| Lopetuspäivä | 31.8.2023 |
| www-sivut | hrenv.savonia.fi |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Jaana Konttinen |
| Kuvaus | Tavoitteena on luoda työntekijöiden pooli, jossa ohjelmoijan voi joko palkata resurssointiympäristöön, hän voi olla
mukana yrittäjänä tai kevytyrittäjänä tai yritys voi tarjota vapaaksi jäänyttä työaikaresurssiaan toisen yrityksen tarpeisiin. Hankkeen aikana testataan erilaisia tapoja edistää osaajien työllistymisen mahdollisuuksia ja ketteröittää työsuoritteiden hankintaa ja tarjoamista yrityksille. Kun useasta eri yrityksestä liittyy ohjelmoijia ja markkinoijia inhimilliseen resurssiympäristöön, työn tekemisen malli ja alusta tarjoavat yhdessä mahdollisuuden ratkaista haasteita yhteissuunnittelulla. Mallissa hyödynnetään vertaistukiperiaatetta ja tavoitteena on edistää työn ohessa tapahtuvaa keskustelua. Esimerkiksi yhdellä ohjelmoijalla voi olla jo ratkaisu yksilöityyn ongelmaan ja sen voi helposti jakaa tai ostaa lisenssointioikeuden koodiin. Hankkeella on myös mahdollista madaltaa pk-yritysten kansainvälistymisen kynnystä luontevalla tavalla, sillä ohjelmointityötä voi tehdä paikasta riippumatta. Toimintamalli mahdollistaa samalla kansainvälisten osaajien rekrytoinnin sekä työsuoritteiden tekemisen myös kansainvälisille markkinoille. Inhimillisen resurssointiympäristön kautta on mahdollista allokoida henkilöstöresursseja, sekä tilata työsuoritteita organisaatiorajat ylittäen. Yritysten välinen uusi yhteistyö mahdollistaa suurempiin kilpailutuksiin osallistumista ja lisää näin Pohjois-Savon maakunnan pk-yritysten kilpailukykyä. |
| Kehittämistarve | Koronapandemialla on ollut kielteisiä vaikutuksia pk-yritysten mahdollisuuksiin palkata uusia työntekijöitä, koska
taloudelliset riskit ovat kasvaneet merkittävästi ja muuttunut taloudellinen tilanne on johtanut joidenkin yritysten konkursseihin tai toiminnan lopettamiseen. COVID-19 on myös aiheuttanut työntekijöille kuormitusta lisääntyneen etätyön myötä ja vaikuttanut hyvin monen työntekijän henkiseen hyvinvointiin sosiaalisten kontaktien vähenemisen vuoksi. Yrityksissä on myös ilmennyt haasteita välittää hiljaista tietoa työntekijöiden välillä, koska kommunikointia ei enää tapahdu luontevasti kahvitauoilla tai työn lomassa. Hankkeen tavoitteena on luoda inhimillinen resurssointiympäristö, jossa kehitetään uudenlaista työntekemisen mallia työntekijöille, jotka työskentelevät virtuaalisesti normaalioloissa. Yksi tärkeä tavoite on madaltaa työntekijän palkkaamisen kynnystä ja monipuolistaa työllistymisen mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitettävä malli sopii myös poikkeusoloissa tapahtuvaan etätyöskentelyyn, mikä nostaa pohjoissavolaisten yritysten valmiustilaa uuden koronapandemia-aallon varalta. Työn tekemisen mallin kehittäminen sisältää myös digitaalisen resurssointiympäristön, jossa erityyppiset kommunikoijat voivat tehdä ohjelmointityötä ja työskennellä luontevasti ilman fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Työn tekemisen mallissa ja resurssointiympäristössä pidetään huolta, että nämä henkilöt saavat loistaa yksilöinä ja pidetään samalla huolta jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. |
| Toimenpiteet | Uudenlainen työn tekemisen malli vastaa työntekijöiden hyvinvoinnin tarpeisiin. Kartoitetaan erilaisia mahdollisuuksia ict-alan toimijoiden hyvinvoinnin kehittämiseksi ja co-creation ja co-design -toimintatapojen edistämiseksi toimintamallissa. Työpaketissa tehdään taustatutkimusta, jonka myötä toimintamalli alkaa muodostua.
Resurssointiympäristön suunnittelu ja toteutus vastaamaan yritysten kasvavaan osaamispulaan. Toimintamallin rakentumisen myötä laaditaan myös suunnitelma digitaalisen ympäristön rakentamiseksi, joka helpottaa työntekijäresurssien allokointia ja työsuoritteiden ostamista ja myymistä. Resurssisympäristön jatkuvuuden varmistaminen. Suunnitellaan toiminnan jatkaminen hankkeen päätyttyä, sekä rakennetaan suunnitelma yritysyhteistyön jatkamiselle hankkeen päätyttyä. Työpajassa suunnitellaan liiketoimintamalli tai malli verkoston jatkamiselle, sekä kootaan suunnitelma raportin muotoon. |
| Tulokset | Hankkeessa rakennetaan ohjelmoinnin ja markkinointiosaamisen ostamisen, myymisen ja työntekemisen malli, jonka
suunnittelussa otetaan huomioon etätyöntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat. Toiminta mahdollistaa yritysten nopeamman koronapandemiasta toipumisen paremman osaamisen saatavuuden vuoksi. Digitaalinen osaaminen ja palveluiden taso nousee pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä, jolloin kasvatetaan alueemme viestipotentiaalia ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. |
| Kumppanit | Varsinaisia kohderyhmiä ovat 1) veturiyritysten henkilöstö ja johto, 2) mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, sekä 3)
yrittäjät, itsensä työllistäjät sekä irtisanomisuhanalaiset ja osa-aikaisesti työllistetyt henkilöt. Välillisenä hyötyjänä on koko Pohjois-Savon elinkeinoelämä ja erityisesti useat toimialat, joissa tehdään tietotyötä tai tarvitaan ohjelmointi- ja markkinointiosaamista. Alue hyötyy tehokkaammasta osaamisen jakamisesta ja yritysten tuotekehitystyön tehostumisesta. Välillisinä hyötyjinä ovat myös perheet ja muut alueen asukkaat, joiden hyvinvointi kohenee etätyöntekijöiden hyvinvoinnin edistymisen myötä. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien yritysten asiakkaat, sekä hankkeeseen vielä liittymättömät yritykset ja tahot, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista myöhemmässä vaiheessa. |
| Rahoittaja | ESR Flat Rate 2014-2020 |
| Aineisto | Inhimillinen resurssointiympäristö, kyselytutkimus |
Hankkeen tiedot | |
| Nimi | Inhimillinen resurssointiympäristö |
| Aloituspäivä | 1.9.2021 |
| Lopetuspäivä | 31.8.2023 |
| www-sivut | hrenv.savonia.fi |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Jaana Konttinen |
| Kuvaus | Tavoitteena on luoda työntekijöiden pooli, jossa ohjelmoijan voi joko palkata resurssointiympäristöön, hän voi olla
mukana yrittäjänä tai kevytyrittäjänä tai yritys voi tarjota vapaaksi jäänyttä työaikaresurssiaan toisen yrityksen tarpeisiin. Hankkeen aikana testataan erilaisia tapoja edistää osaajien työllistymisen mahdollisuuksia ja ketteröittää työsuoritteiden hankintaa ja tarjoamista yrityksille. Kun useasta eri yrityksestä liittyy ohjelmoijia ja markkinoijia inhimilliseen resurssiympäristöön, työn tekemisen malli ja alusta tarjoavat yhdessä mahdollisuuden ratkaista haasteita yhteissuunnittelulla. Mallissa hyödynnetään vertaistukiperiaatetta ja tavoitteena on edistää työn ohessa tapahtuvaa keskustelua. Esimerkiksi yhdellä ohjelmoijalla voi olla jo ratkaisu yksilöityyn ongelmaan ja sen voi helposti jakaa tai ostaa lisenssointioikeuden koodiin. Hankkeella on myös mahdollista madaltaa pk-yritysten kansainvälistymisen kynnystä luontevalla tavalla, sillä ohjelmointityötä voi tehdä paikasta riippumatta. Toimintamalli mahdollistaa samalla kansainvälisten osaajien rekrytoinnin sekä työsuoritteiden tekemisen myös kansainvälisille markkinoille. Inhimillisen resurssointiympäristön kautta on mahdollista allokoida henkilöstöresursseja, sekä tilata työsuoritteita organisaatiorajat ylittäen. Yritysten välinen uusi yhteistyö mahdollistaa suurempiin kilpailutuksiin osallistumista ja lisää näin Pohjois-Savon maakunnan pk-yritysten kilpailukykyä. |
| Kehittämistarve | Koronapandemialla on ollut kielteisiä vaikutuksia pk-yritysten mahdollisuuksiin palkata uusia työntekijöitä, koska
taloudelliset riskit ovat kasvaneet merkittävästi ja muuttunut taloudellinen tilanne on johtanut joidenkin yritysten konkursseihin tai toiminnan lopettamiseen. COVID-19 on myös aiheuttanut työntekijöille kuormitusta lisääntyneen etätyön myötä ja vaikuttanut hyvin monen työntekijän henkiseen hyvinvointiin sosiaalisten kontaktien vähenemisen vuoksi. Yrityksissä on myös ilmennyt haasteita välittää hiljaista tietoa työntekijöiden välillä, koska kommunikointia ei enää tapahdu luontevasti kahvitauoilla tai työn lomassa. Hankkeen tavoitteena on luoda inhimillinen resurssointiympäristö, jossa kehitetään uudenlaista työntekemisen mallia työntekijöille, jotka työskentelevät virtuaalisesti normaalioloissa. Yksi tärkeä tavoite on madaltaa työntekijän palkkaamisen kynnystä ja monipuolistaa työllistymisen mahdollisuuksia. Hankkeessa kehitettävä malli sopii myös poikkeusoloissa tapahtuvaan etätyöskentelyyn, mikä nostaa pohjoissavolaisten yritysten valmiustilaa uuden koronapandemia-aallon varalta. Työn tekemisen mallin kehittäminen sisältää myös digitaalisen resurssointiympäristön, jossa erityyppiset kommunikoijat voivat tehdä ohjelmointityötä ja työskennellä luontevasti ilman fyysistä läsnäoloa työpaikalla. Työn tekemisen mallissa ja resurssointiympäristössä pidetään huolta, että nämä henkilöt saavat loistaa yksilöinä ja pidetään samalla huolta jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. |
| Toimenpiteet | Uudenlainen työn tekemisen malli vastaa työntekijöiden hyvinvoinnin tarpeisiin. Kartoitetaan erilaisia mahdollisuuksia ict-alan toimijoiden hyvinvoinnin kehittämiseksi ja co-creation ja co-design -toimintatapojen edistämiseksi toimintamallissa. Työpaketissa tehdään taustatutkimusta, jonka myötä toimintamalli alkaa muodostua.
Resurssointiympäristön suunnittelu ja toteutus vastaamaan yritysten kasvavaan osaamispulaan. Toimintamallin rakentumisen myötä laaditaan myös suunnitelma digitaalisen ympäristön rakentamiseksi, joka helpottaa työntekijäresurssien allokointia ja työsuoritteiden ostamista ja myymistä. Resurssisympäristön jatkuvuuden varmistaminen. Suunnitellaan toiminnan jatkaminen hankkeen päätyttyä, sekä rakennetaan suunnitelma yritysyhteistyön jatkamiselle hankkeen päätyttyä. Työpajassa suunnitellaan liiketoimintamalli tai malli verkoston jatkamiselle, sekä kootaan suunnitelma raportin muotoon. |
| Tulokset | Hankkeessa rakennetaan ohjelmoinnin ja markkinointiosaamisen ostamisen, myymisen ja työntekemisen malli, jonka
suunnittelussa otetaan huomioon etätyöntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat. Toiminta mahdollistaa yritysten nopeamman koronapandemiasta toipumisen paremman osaamisen saatavuuden vuoksi. Digitaalinen osaaminen ja palveluiden taso nousee pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä, jolloin kasvatetaan alueemme viestipotentiaalia ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia. |
| Kumppanit | Varsinaisia kohderyhmiä ovat 1) veturiyritysten henkilöstö ja johto, 2) mikro- ja pk-yritysten henkilöstö ja johto, sekä 3)
yrittäjät, itsensä työllistäjät sekä irtisanomisuhanalaiset ja osa-aikaisesti työllistetyt henkilöt. Välillisenä hyötyjänä on koko Pohjois-Savon elinkeinoelämä ja erityisesti useat toimialat, joissa tehdään tietotyötä tai tarvitaan ohjelmointi- ja markkinointiosaamista. Alue hyötyy tehokkaammasta osaamisen jakamisesta ja yritysten tuotekehitystyön tehostumisesta. Välillisinä hyötyjinä ovat myös perheet ja muut alueen asukkaat, joiden hyvinvointi kohenee etätyöntekijöiden hyvinvoinnin edistymisen myötä. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös varsinaiseen kohderyhmään kuuluvien yritysten asiakkaat, sekä hankkeeseen vielä liittymättömät yritykset ja tahot, jotka hyötyvät hankkeen tuloksista myöhemmässä vaiheessa. |
| Rahoittaja | ESR Flat Rate 2014-2020 |
| Aineisto | Inhimillinen resurssointiympäristö, kyselytutkimus |