Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Kohti biokaasutuotannon käyttöönottoa lypsykarjatiloilla Pohjois-Savossa II |
| Aloituspäivä | 1.6.2021 |
| Lopetuspäivä | 31.8.2023 |
| www-sivut | - |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Salla Ruuska |
| Kuvaus | |
| Kehittämistarve | FARMGAS-PS 2 - Kohti biokaasuntuotannon käyttöönottoa lypsykarjatiloilla Pohjois-Savossa II
Suomi tavoittelee kunnianhimoisesti kasvavaa biokaasutuotantoa sekä tehokkaampaa ravinteiden kierrätystä. Suurin lisäpotentiaali biokaasutuotannossa on maatalouden biomassoissa, ml. kotieläintuotannon lannat ja erilaiset kasvibiomassat. Myös ravinteiden kierrätyksen kannalta tärkein biomassa on lanta. Pohjois-Savossa merkittävimmät biokaasutuotantoon käyttökelpoiset biomassat ovat maataloudessa. Etenkin vahvan lypsykarjatuotannon lanta ja kasvintuotannon sivuvirrat voisivat mahdollistaa merkittävän biokaasutuotannon ja tehostaa ravinteiden käyttöä paikallisesti ja alueellisesti. TEM:n asettaman kansallisen biokaasuohjelmaa valmistelleen työryhmän loppuraportin mukaan (28.1.2020) biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Kannattavuuden pullonkauloja ovat korkeat investointikustannukset, biokaasun (etenkin liikenne- ja teollisuuskäyttö) ja mädätteen tai siitä jalostettujen lannoitevalmisteiden markkinoiden kehittymättömyys ja siten alhainen hinta suhteessa tuotantokustannukseen sekä maatalouden biomassojen hyödyntämisen kustannusten ja tuottojen ristiriidat. Tilojen yhteisessä laitoksessa kannattavuus voi löytyä yhteistyönä, kun investointikustannus jakaantuu useamman toimijan kesken. Tässä hankkeessa luodaan Pohjois-Savoon teknistaloudellinen ja kestävä toimintakonsepti, jossa biokaasun tuotanto ja mädätteen hyödyntäminen tapahtuvat hajautetusti maatiloilla tai maatilojen yhteisissä pienissä, alle 20.000 tn/v, biokaasulaitoksissa, mutta biokaasun sisältämän energian hyödynnetään keskitetysti joko paineistettuna biokaasuna (CBG) tai nesteytettynä biokaasuna (LBG). Hankkeessa tehtävät skenaariot ovat lähtökohta maatilojen biokaasulaitosten varsinaiselle investointipilotille 2022-2025. Hankkeessa testataan ja demonstroidaan myös lantaan perustuvia ratkaisuja kuiviketurpeen korvaajina. Samalla parannetaan tilojen kannattavuutta, omavaraisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Aiemmin Suomessa on testattu ja otettu käyttöön muutamalla tilalla naudan lietelannan separoinnin kuivajae navetan kuivikkeena. Kuivajakeen hygieniaa, riittävyyttä ja käyttökelpoisuutta voidaan parantaa prosessoinnilla ja/tai erilaisilla lisäaineilla. Biokaasuprosessin vaikutusta kuivajakeen hygieniaan ja käyttökelpoisuuteen testataan tekemällä kuivitustesti mädätteestä separoitavalla kuivajakeella. Lietelannan kuivajakeen ja mädätteen kuivajakeen lisäaineina testataan esimerkiksi ruokohelpisilppua, kuitupuristetta, peltolevityskelpoista tuhkaa ja biohiiltä. Lisäksi kestokuivikkeena testataan pajua, jota voitaisiin kasvattaa esim. käytöstä poistuvilla turvepelloilla. Lisätietoa: https://www.luke.fi/projektit/farmgas-ps-2/ |
| Toimenpiteet | |
| Tulokset | |
| Kumppanit | Luonnonvarakeskuksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttamaa hanketta rahoittaa Euroopan unionin aluekehitysrahasto Pohjois-Savon liiton kautta. Mukana kehitystyössä ovat myös Kiuruvesi, Kuopio, Iisalmi, Vieremä, Pielavesi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Siilinjärvi sekä?Valio Oy, MTK Pohjois-Savo, SKAL Itä-Suomi ry, Savon Voima ja Stora Enso. |
| Rahoittaja | EAKR Flat Rate 2014-2020 |