Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Hiilestä kiinni pelloilla ja pientareilla |
| Aloituspäivä | 1.3.2022 |
| Lopetuspäivä | 15.10.2024 |
| www-sivut | - |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Henna Hyttinen |
| Kuvaus | Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa maatiloille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä edistää tiedon käyttöä. Keskeisinä teemoina ovat viljelykiertojen monipuolistaminen sekä maaperän hiilensidonnan lisääminen.
Hankkeen yksityiskohtaset tavoitteet ovat: - Kerätä tiloilta hyviä kokemuksia maaperän hiilensidontaa lisäävistä viljelykäytänteistä - Kehittää uusia hiilensidontaa ja viljelykiertoja monipuolistavia viljelykäytänteitä ja toimintamalleja pilottikokeilujen avulla - Kokeilla uusia viljelykiertoja monipuolistavia viljelykasveja ja etsiä niille markkinoita - Kannustaa tiloja yhteistyöhön viljelykiertojen suunnittelussa, lannan käsittelyssä sekä rehusatojen käytössä - Tuottaa viestintä- ja ohjemateriaalia maatiloille hiilineutraalin viljelyn tukemiseksi |
| Kehittämistarve | Suomen valtio on asettanut tavoitteeksi hiilineutraalisuuden vuonna 2035. Tämä haastaa myös ruokaketjun tavoittelemaan mahdollisimman vähäisiä hiilipäästöjä. Suomalaisilla maatiloilla on kiinnitettävä entistä enemmän huomioita siihen, miten viljelytoimenpiteillä ja kasvivalinnoilla voidaan vaikuttaa maaperän hiilensidontaan. Tarvitaan uusia ratkaisuja viljelykiertojen monipuolistamiseen ja maaperän kasvukunnon ylläpitämiseen. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että pelloilla pystytään edelleen tuottamaan myyntikelpoista satoa jalostettavaksi kuluttajille sekä rehuksi kotieläimille.
Luonnonvarakeskuksen kokoamassa Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet –raportissa on kuvattu mahdollisuudet päästövähennyksiin Suomen metsissä, turvepelloilla ja kivennäismailla. Raportissa todetaan, että erilaisilla viljely- ja maanparannustoimenpiteillä voidaan edistää hiilen sitoutumista peltomaahan sekä ehkäistä sen hävikkiä. Toimenpiteiden vaikutuksia viljelyn taloudelliseen kannattavuuteen ei kuitenkaan vielä ole laajasti selvitetty, vaan tähän vaaditaan lisätutkimuksia ja laskentatyökalujen ja mallien kehitystä. MTK:n ja SLC:n julkaisemassa Maatalouden ilmastotiekartassa on luotu realistinen kokonaiskuva ja mallinnus päästövähennyspoluista, jotka sisältävät Luken tekemät laskelmat elinkeinon näkökulmasta. Käytännönläheistä hiiliviljelyn edistämistä toteutetaan Baltic Sea Action Groupin vetämässä Carbon Action –hankkeessa yli sadan maatilan voimin. Nämä maatilat toimivat edelläkävijöinä uusien käytänteiden testaamisessa ja tiedon levittämisessä. Pohjois-Savossa toimii noin 3300 maatilaa, joiden myyntituloista 61 % tulee maidontuotannosta ja 18 % lihantuotannosta. Alueelle sijoittuvat Suomen suurimmat maidontuottajakunnat Kuopio ja Kiuruvesi. Lisäksi alueella on vahva marjantuotannon keskittymä eli noin 200 marjatilaa. Pohjois-Savon pelloista noin 10 % on turvepeltoja, joista suurin osa sijoittuu Ylä-Savoon. Esimerkiksi Kiuruvedellä on paljon turvepeltoja käytössä maitotiloilla, koska alueella ei juuri muutakaan ole tarjolla. Pohjois-Savon alueen maalajit, sääolosuhteet ja peltolohkojen koko asettavat omat haasteensa hiilensidonnalle. Myös viljelijöiden asenteet vaikuttavat merkittävästi siihen, halutaanko tarjolla olevaa tutkimustietoa hyödyntää oman tilan toiminnassa. Tarvitaan pilottikokeiluja, hyvien käytäntöjen kuvaamista sekä viljelijöiden huomion herättävää viestintää, jotta hiiliviljelystä tulisi arkipäivää kaikilla suomalaisilla maatiloilla. Tämän hankkeen pilottikokeilut toteutetaan Pohjois-Savon alueella, mutta hankkeen tuloksena syntyvää viestintä- ja ohjemateriaalia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. |
| Toimenpiteet | |
| Tulokset | |
| Kumppanit | |
| Rahoittaja | Maa-ja metsätalousministeriö 2014-2020 |