Hankkeen tiedot |
| Nimi | Pohjois-Savon teknologiateollisuuden tutkimus- ja teknologiansiirtoverkosto - LEKA |
| Aloituspäivä | 1.1.2011 |
| Lopetuspäivä | 31.12.2013 |
| www-sivut | http://leka.savonia.fi/ |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Kai Kärkkäinen |
| Kuvaus | Uhkakuvasta muotoiltiin LEKA-hankkeen tavoite: Alueen teknologiateollisuuden yritykset ja koulutusorganisaatiot tunnetaan alan osaajina, jopa kansainvälisesti. Toimijoiden korkeatasoinen osaaminen lisää alueen vetovoimaisuutta niin yritysten kuin osaajien näkökulmasta, mikä johtaa teknologiateollisuuden kasvuun alueella.
Seuraavaan luetteloon on koostettu yhteenveto LEKA-tutkimusyksikköverkoston tavoitteista. LEKAn tavoitteena on: - Rakentaa tutkimusverkosto, joka pystyy tarjoamaan laadukasta ja kansainvälisesti merkittävää tutkimustoimintaa vaativiinkin tarpeisiin - Kehittää toimintamalli, jolla tutkimusverkosto koordinoi ja osallistuu alueen yritysten tutkimuspro-jekteihin ja tutkimustiedon jalkautukseen niihin - Kehittää toimintatapoja, joilla yritysten ja oppilaitosten yhteinen innovaatiopotentiaali voidaan hyödyntää paremmin - Vahvistaa Pohjois-Savon brändiä teknologiaosaajana - Kehittää oppilaitosten ja yritysten yhteistyömalli, joka ohjaa alan tutkimusta ja opetusta - Muodostaa avoin ja helppokäyttöinen tutkimustiedon ja koulutustarjonnan kanava alueen yrityksille ja oppilaitoksille - Edistää eri oppilaitosten opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyötä - Lisätä opiskelijoiden ja yritysten välistä kanssakäymistä - Muodostaa kriittisen massan ylittävä, korkeatasoinen osaaminen, jonka avulla tutkimusverkosto osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. LEKA-toteutuksesta vastaa Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteutuksesta Ylä-Savon (YSAO) ja Savon (SAKKY) koulutuskuntayhtymät sekä Navitas Kehitys Oy. Keskitetyn pro-jekti- ja tutkimusjohdon lisäksi LEKA-toiminnan ohjaukseen osallistuvat hankkeen myötä perustettavat oppilaitos- ja yritysyhteistyöryhmät. Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminta keskittyy soveltavaan tutkimukseen. Sen tärkein tehtävä on alueen yritysten tukeminen niiden lyhyemmän tähtäimen tutkimustoiminnassa. Luonnollista on, että soveltava tutkimus on sitä tehokkaampaa mitä lähempänä yritystä se tapahtuu. Läheisyydellä voidaan tarkoittaa tutkimuksen fokusointia mahdollisimman tarkkaan yrityksen oman ydinosaamisalueen kanssa. Sillä voidaan tarkoittaa myös fyysistä läheisyyttä, jolloin verkostoitumisessa erittäin merkittävät ihmissuhteet syntyvät luontevasti ja henkilöstön välinen vuorovaikutus on luontevaa ja luottamuksellista. LEKA-hankkeessa soveltava tutkimustyö on toteutettu alueen elinkeinoelämän tarpeista johdetuissa tutkimusalueissa, jotka juontavat juurensa alalla tehtyyn perustutkimukseen. Tutkimusalueilla on toteutettu elinkeinoelämän tarpeista lähteviä yritys- tai yritysryhmäkohtaisesti toteutettuja pilottiprojekteja. Tavoitteena on rakentaa pysyvää osaamista, jota voidaan levittää pilottiprojektien pohjalta alueen muihin yrityksiin sekä koulutukseen. |
| Kehittämistarve | LEKA-hankkeen taustalla on uhkakuva siitä, että alueen yritysten ja oppilaitosten innovaatio- ja kilpailukyky ei pysy kansainvälisellä tasolla, minkä johdosta tuotekehitys ja valmistus siirtyvät ulkomaille. Skenaario toteutuessaan vaikuttaisi siihen, että yritykset vetäytyisivät alueelta, samoin osaajat, mikä johtaisi työttömyyteen ja koko alueen taantumaan.
Pohjoissavolainen teknologiateollisuus on merkittävä toimiala alueella. Yli 500 teknologia-alan yritystä työl-listää noin 6000 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuoden 2008 aluetalouskatsauksen mukaan oli 1,5 Mrd euroa. Alueen veturiyritykset toimivat globaaleilla markkinoilla markkina-alueensa kärkiyrityksinä. Teknologiayritysten vahvuuksia ovat energia-alan poltto- ja kattilateknologia sekä kaivos-, paalutus- ja met-säkoneet. Veturiyritysten yhteyteen on syntynyt toimittajaverkostoja, joihin kuuluvien yritysten on pystyttävä vastaamaan veturien kehitystarpeisiin niin suunnittelussa kuin valmistuksessa. Huippuosaamisella voidaan kehittää tuotteiden teknologista kilpailukykyä ja verkoston tuottavuutta niin, että halvan työvoiman tuotannon on vaikea vallata markkinaosuuksia. Yritysten tuotekehitys ja tuotteiden teknologinen kyvykkyys perustuu henkilökunnan ja toimittajaverkoston osaamiseen ja innovaatiokykyyn. Aluekatsauksen (2006) mukaan alueen yritysten t&k-toiminta on kuitenkin ollut vähäistä. Tutkimus ja kehitystoimintaa ajatellen Pohjois-Savon yhtenä suurimpana ongelmana on se, että sillä ei ole omaa teknillistä yliopistoa. Perinteisen jaottelun mukaan yliopistot toteuttavat pitkän tähtäyksen perustut-kimusta, ammattikorkeakoulut soveltavaa lyhyemmän tähtäyksen tutkimus ja kehitystoimintaa ja yritykset itse lyhyen tähtäyksen tuote- ym. kehitystoimintaa. Vaikka rajanveto yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tässä suhteessa ei erityisesti teknillisellä alalla oLEKAan kovin selkeä, aiheuttaa teknillisen yliopiston puute resurssipulaa yritysten T&K-toiminnassa. Esimerkiksi DI-töitä alueelle kanavoituu vain pieni osa siitä, mikä tilanne voisi olla parhaimmillaan. Savonia-ammattikorkeakolun Tekniikan osaamisalue on koettanut parhaansa mukaan paikata yliopiston puutetta, mutta koska ammattikorkeakoulujen T&K-toiminta on muutenkin varsin nuorta, ei Savonialla ole mahdollisuuksia eikä haluakaan kehittää omaa toimintaansa yliopistomaiseen suuntaan. Järkevämpää olisi kehittää alueen tutkimustoimintaa verkostomaisesti toimivaksi yhteenliittymäksi, jossa kaikkien tahojen, alueen yritysten, ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulun sekä yliopistojen vahvuudet kehitystoiminnassa voitaisiin yhdistää. Samalla voitaisiin integroida aiempi pirstaloitunut yritysten kehittämistoiminta suu-remmaksi kokonaisuudeksi ja muodostaa ”yhden luukun periaatteen” mukainen toimintatapa, jossa yritysten ei tarvitsisi itse etsiä parasta toimijaa kehittämiskohteelleen vaan se hoituisi verkoston kautta. EU-rahoituksen myös hiljalleen hiipuessa on erittäin tärkeää, että alueelle saataisiin muodostettua kansainvälisesti merkittävää fokusoitua osaamista, joka kykenee kilpailemaan kansallisista ja kansainvälisistä tutkimus-rahoituksista. Teknologian siirto yliopistojen, Savonia-ammattikorkeakoulun ja ammattiopistojen välillä on toistaiseksi ollut vähäistä. Tämän vuoksi tieteellisen tutkimuksen tehokas hyödyntäminen Savoniassa ei ole ollut niin tuottoisaa kuin se voisi parhaimmillaan olla. Alueen veturiyritykset tekevät yhteistyötä suoraan yliopistojen kanssa, minkä seurauksena tutkimustyön tulokset ja osaaminen eivät jää alueelle. Yritysten harjoittama suora yhteistyö yliopistojen kanssa on ollut toistaiseksi ainoa keino saada globaalissa toiminnassa tarvittavaa kan-sainvälistä tutkimustietoa. Veturiyritysten lisäksi alueella on runsaasti verkostokumppaneita, joiden osaamisen kehittämisessä ammat-tikorkeakoululla on selkeästi merkittävä rooli. Sekä veturiyritysten että niiden kumppanuusverkostojen tuottavuuden ja innovaatiokyvyn parantamisessa alueellisella huippututki |
| Toimenpiteet | LEKA-hankkeessa:
1. Rakennetaan Kuopioon Digitaaliseen tuotantoon keskittyvä tutkimusyksikkö, jonka tutkimusympä-ristöinä ovat pohjoissavolaiset yritykset 2. Yhdistetään olemassa olevat hitsauksen ja pinnoituksen tutkimusyksiköt yhteiseen tutkimuskoordi-naatioon 3. Rakennetaan alueellinen tutkimustoiminta ja teknologian siirtoon keskittyvät toimintamalli Varkau-teen ja Iisalmeen 4. Rakennetaan tutkimustiedon jakelukanava oppilaitosten ja yritysten käyttöön 5. Rakennetaan LEKA-tutkimusta tukeva yhteistyömalli yliopistojen kanssa 6. Rakennetaan tutkimustoiminnan ja yrityshankkeiden yhteistyömalli Kehitysyhtiöiden kanssa 7. Perustetaan oppilaitosten yhteisen tutkimus- ja toteutusohjelman koordinointi 8. Perustetaan yritysyhteistyön koordinaatio 9. Perustetaan ns. Koulutuskonepajan laiteympäristö (Sakky) Toimenpiteisiin osallistetaan henkilökuntaa mahdollisimman laajapohjaisesti kaikista toteuttajatahoista osaamisen levittämiseksi. Lisäksi koulutusorganisaatioiden osaamispohjaa laajennetaan osallistumalla LEKA- teemoihin liittyviin seminaareihin. Seminaarien lisäksi koulutusorganisaatioiden osaamista kehitetään LEKA-trainee toiminnassa: LEKA trainee keskittyy yrityskyselyssä esiin nostettuihin teknologioihin ja prosesseihin. Toimintaa koordinoi oppilaitosyhteistyöryhmä, joka koostuu toteuttajaorganisaatioiden vastuuhenkilöistä. Osana koulutuksen kehittämistyötä LEKA-projektissa toteutetaan kartoitus alueen kone- ja metallialan yri-tysten osaamisesta ja osaamistarpeista. Toteutuksen päävastuu on Ylä-Savon ammattiopistolla ja tähän liittyen hankitaan osaamiskartoitukseen soveltuva ohjelmisto. Hankkeen tavoitteisiin sisältyy tutkimusyksikkömäisen toiminnan vakiinnuttaminen alueella. Koulutusorga-nisaatioiden yhteistä tutkimusyksikköä ryhdyttiin suunnittelemaan LEKA-projektissa kesällä 2012 yhteistyössä SAKKY:n ja Savonian kesken: suunnitelmat tähtäsivät ns. koulutuskonepajan perustamiseen Kylmämäen teollisuusalueelle. Esiselvityksen tuloksena päädyttiin Koulutuskonepaja-suunnitteluprojektiin, joka toteutetaan Savonia-SAKKY-yhteistyössä. Koulutuskonepajan laiteympäristö pilotoidaan Sakkyn LEKA-projektissa, mikä tukee suunniteltua Koulutuskonepaja-toimintamallin suunnittelua tulevaisuudessa. LEKA-toteuttaa Tekno-ohjelmaa eli se tukee Pohjois-Savon Maakuntaohjelmassa määritettyjen teknologia-painoalojen edistämistä. Näitä painoaloja ovat hitsaus- ja pinnoitusteknologiat sekä materiaali-, akku- ja sensoriteknologiat. Näihin liittyen LEKAssa etsitään uusia tutkimusavauksia, toteutetaan esiselvityksiä sekä järjestetään seminaareja. LEKA-tutkimusprojekteissa tarvitaan tutkimuksellisten ydinosaamisten lisäksi muuta tulosaineiston tuotta-miseen liittyvää osaamista, minkä vuoksi projektissa käytetään asiantuntijoita tarvittavilta aloilta. Tällaista eritysosaamista on mm. ohjelmointityö ja animaatioiden toteutus. Opiskelijoiden työllistymisen kannalta on tärkeää, että opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä yritysten kanssa jo opiskelujen aikana ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa. Opiskelija-yritysyhteistyön edistämiseksi tutkimusprojekteissa käytetään valmistumisvaiheessa olevia opiskelijoita. Samalla toteutuu osaamisen levittämisen tavoite sekä tutkimusverkoston rakentaminen: osa opiskelijoista tulee yliopistoista. YSAO:n päätehtäviä ovat mittaustekniikkaan perehtyminen, ERP-ERP-rajapinnan suunnittelu, C&Q-osaamiskyselyn toteutus ja johtaminen, henkilöstön osaamiskartoitus sekä Lean-toimintatavan käyttönotto opetuspisteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Opetuspisteiden Lean-soveltamista (5S) varten tehdään tarvittavia pienhankintoja. Rautaa Rajoitta -hankkeessa käyttöön otetun ERP-järjestelmän, LemonSoftin, käyttökoulutusta laajennetaan LEKA-projektissa koskemaan myös opiskelijoita, jotka ovat sitä työharjoitte-lussa tarvinneet. Lisäksi ysaolaisten työ sisältää teknologiaselvityksiä koulutusmahdollisuuksien parantami-seksi ja hankkeen tulosten jalkauttamiseksi yrityslähtöiseen opetukseen: » koordinaat |
| Tulokset | LEKA-hankkeessa:
1. Rakennetaan Digitaaliseen tuotantoon keskittyvä tutkimusyksikkö Kuopioon 2. Yhdistetään olemassa olevat hitsauksen ja pinnoituksen tutkimusyksiköt yhteiseen tutkimuskoordinaatioon 3. Rakennetaan alueellinen tutkimustoiminta ja teknologian siirtoon keskittyvät toimintamallit Varkauteen ja Iisalmeen 4. Rakennetaan tutkimustiedon jakelukanava oppilaitosten ja yritysten käyttöön 5. Rakennetaan LEKA-tutkimusta tukeva yhteistyömalli yliopistojen kanssa 6. Rakennetaan tutkimustoiminnan ja yrityshankkeiden yhteistyömalli kehitysyhtiöiden kanssa 7. Perustetaan oppilaitosten yhteisen tutkimus- ja toteutusohjelman koordinointi 8. Perustetaan yritysyhteistyön koordinaatio 9. Perustetaan ns. Koulutuskonepajan laiteympäristö |
| Kumppanit | LEKA:n toteuttaa Savonia-amk, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä sekä Navitas Kehitys Oy. Tutkimukseen osallistuvat yliopistot, kuten Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Tampereen ja Lappeenrannan teknilliset yliopistot. Tutkimus toteutetaan yritysympäristöissä, joten toteutukseen osallistuvat myös useat pohjoissavolaiset teknologiateollisuuden yritykset. |
| Rahoittaja | EAKR 2007-2013 |