Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Hyvällä mielellä Pohjois-Savo 2021-2030 |
| Aloituspäivä | 1.5.2021 |
| Lopetuspäivä | 31.8.2023 |
| www-sivut | - |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Teija Korhonen |
| Kuvaus | Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaisten mielen hyvinvointia ja terveyttä ja tukea päihteiden käytön
vähentämistä kymmenen vuoden aikana. Hankkeella vaikutetaan kolmella eri tasolla: yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla. Hankkeen avulla tuetaan Pohjois-Savon kuntien, oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen hyvinvointityötä ja suunnataan myös toimenpiteitä suoraan pohjoissavolaisille asukkaille. Erityisenä tavoitteena on tavoittaa työelämän ulkopuolella olevia pohjoissavolaisia, jotka ovat erityisen haastavassa elämäntilanteessa esimerkiksi syrjäytymisen, pitkittyneen työttömyyden tai mielenterveys- ja päihdesyiden vuoksi. Hankkeessa keskeisesti asukkaat nähdään toimijoina ja pohjoissavolaisten oman aktiivisuuden lisääminen on tärkeää. Hankkeella tähdätään arjen muutoksiin, niin että Pohjois-Savossa muutoksen taakse saadaan kaikki toimijat ja asukkaat. Päätavoitteeseen päästään osatavoitteiden avulla: 1) Kartoitetaan ensiksi jokaisen kunnan mielenterveyden edistämisen ja päihteiden vähentämisen kohteet, joihin hankkeen avulla aloitetaan pitkäjänteiset ja vaikuttavat toimenpiteet mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. (Tiedollinen johtaminen, nykytilanteen arviointi esim.) Tarkastelu ulotettaisiin myös muihin kumppaneihin, yrityksiin, oppilaitoksiin ja järjestöihin. Nykytilanteen arviointi: Mitä on tehty? Miksi tuloksia ei ole tullut? Hyvän mielen kunta - tarkistuslista (Mieli ry) esimerkkinä. 2) Vahvistetaan ja tuetaan Pohjois-Savon kuntien, 3.sektorin, yritysten ja oppilaitosten hyvinvointityötä kokonaisuudessaan ja luodaan alusta pohjoissavolaisille toimijoille yhdistäen heidät. Tavoitteena on pohjoissavolaisten osallistaminen kokonaisuudessaan, erityisesti asukkaat. 3) Hankkeen avulla lisätään pohjoissavolaisten mielenterveysosaamista ja –taitoja (ymmärrys, ohjausosaaminen, motivaatio ja asenteet) kouluttamalla niin ammattilaisia kuin myös kohdennetuilla viestintäkampanjoilla ja tietoiskuilla myös suoraan asukkaita. Hyödynnetään sosiaalisen markkinoinnin keinoja, jotta saadaan muutos käyttäytymisessä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin. Hankkeen aikana kehitetään myös malleja, joilla pienemmät kunnat ja toimijat pystyvät hankkeen jälkeen toimimaan – esim. yhteistyö toisien kuntien kanssa. 4) Hankkeella vahvistetaan tiedolla johtamisen ajattelua erityisesti kuntaorganisaatioissa kouluttamalla viranhaltijoita ja päättäjiä vaikuttavuuden ekosysteemi -ajatteluun ilmiölähtöisyydestä käsin (tarkistuslista esim.). Kunnissa suunnittelusta työllisyyspalveluihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin asti tarvitaan kaikkia ja jokaisen olisi ymmärrettävä oma osuutensa. Tavoitteena on siis, että mielenterveyden edistäminen nähtäisiin laaja-alaisena ja kunnan jokaisen sektorin toimintana. 5) Hanke tukee kuntia, järjestöjä ja yrityksiä Pohjois-Savossa parhaiden käytänteiden ja toimintamallien juurruttamiseksi (vaikuttavuusperusteiset, kustannusvaikuttavuus) ja verkostomaisen työn kehittämiseksi, niin että yhdessä uudet tekemisen tavat ja ajattelu parantuvat. 6) Hanke edistää suojaavia tekijöitä ja hyvän elämän elementtejä matalan kynnyksen vaikuttavilla menetelmillä ja toimilla yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Hankkeessa edistettäisiin esimerkiksi tuuppausmenetelmää, sosiaalisen markkinoinnin keinoja ja palvelumuotoilua työkaluna erityisesti kuntien toiminnassa. |
| Kehittämistarve | Pohjois-Savon väestö on valtakunnallisesti tarkasteltuna maan sairain. Erityisesti mielenterveyden ja päihteiden
käytön osalta Pohjois-Savossa tilanne on huono. THL:n laatima väestön mielenterveysongelmia kuvaava mielenterveysindeksi on Pohjois-Savossa 161, maan keskiarvon ollessa 100. Lisäksi päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat sekä päihdemyönteisyys ovat yleistyneet. Pohjois-Savon työikäisen väestön yleisin sairauspoissaolojen syy on mielenterveyssyyt. Hyvällä mielellä Pohjois-Savo kehittämistyöllä halutaan muuttaa suunta yhdessä, painottaen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla hankekokonaisuudella. Kehittämisohjelmaa toteutetaan 10 vuoden aikajänteellä, ensimmäisen vaiheen ollessa kaksi vuotta. Tähän työhön otetaan mukaan ja tarvitaan kaikki Pohjois-Savon kunnat, 3. sektori, yritykset ja ennen kaikkea asukkaat. Tätä hanketta on valmisteltu syksyn 2020 aikana kuulemalla Pohjois-Savon kuntia, pitämällä webinaari sekä kuulemalla alan asiantuntijoita ja esiselvityshankkeelle perustettua projektiryhmää. Hyvällä mielellä - Pohjois-Savo -hanke vastaa Pohjois-Savon merkittäviin mielenterveyden hyvinvointihaasteisiin sekä päihteiden käytön ongelmiin. Mielenterveyden osalta väestön hyvinvoinnissa ei ole näkynyt Pohjois-Savossa positiivista muutosta, toisin kuin muilla alueilla Suomessa. THL:n valtakunnallisella mielenterveysindeksillä mitattuna Pohjois-Savon mielenterveysindeksi on selvästi koko maan korkein (151) ja Kuopion mielenterveysindeksi (160) on suurten kaupunkien korkein. Hanketta on suunniteltu koko kesän ja syksyn 2020 aikana. Poikkeuksellisesti covid 19 -pandemian vuoksi kaikki tapahtumat ja toimet tehtiin etäyhteyksien avulla. Syksyllä järjestettiin webinaari, jossa Ismo Linnosmaa Itä-Suomen yliopistosta ja professori Pekka Puska antoivat ohjausta ja tukea hankevalmistelulle. Webinaarin, perustetun rukkasryhmän, valikoituneiden hanketoteuttajien ja kunnilta saatujen palautteiden perusteella hankevalmistelussa saatiin huomioitua laaja-alaisesti näkökulmat. Kaikkien näiden lisäksi myös Mieli ry:n asiantuntemusta sekä poliisin kanssa käytiin keskusteluita yhteistyöstä. Kuntakierroksella tuli paljon kommenttaja ja näkemyksiä ja sitten kuntajohtajien kokouksessa asia vielä käsiteltiin. Käytännössä kaikissa kunnissa oli yhteinen tahtotila lähteä hankkeeseen mukaan ja kaikki kokivat hankkeen aiheen tärkeäksi. Esiselvityshankkeen keskeisiä periaatteita olivat: 1) Väestön hyvinvoinnin tila - tiedolla johtaminen, 2) toimintatavan muutos olemassa olevissa rakenteissa, lähellä asukasta ja asukkaan arkea, 3) Suojaavat tekijät, 4) Viestintä ja sitoutuminen väestötasolla. Hankkeen valmistelun aikana näistä ja asiantuntijoiden avustuksella muotoitui varsinaisen hankkeen tarkemmat periaatteet: 1) Asukas on keskiössä – tavoitteena asukkaiden hyvä arki ja muutokset asukkaan arjessa 2) Tiedolla johtaminen ja tutkitut menetelmät käytössä 3) Mielenterveyttä vahvistavien osatekijöiden tunnistaminen paikallisesti ja niidenedistäminen (Positiivinen mielenterveyskäsitys) 4) Osaamisen ja ymmärryksen kehittyminen paikallisesti muutoksen aikaansaamiseksi 5) Toteuttajat kaikilla tasoilla: asukkaat, 3. sektori, julkinen sektori ja yksityinen sektori 6) Tekemällä ja kokeilemalla kehittyvä toiminta pitkällä aikajänteellä 10 v. (evoluutio) 7) Tuetaan muutosta olemassa olevissa kunnan rakenteissa 8) Asukkaille viestintä ja viestinnällä vaikuttaminen väestötasolla, ihmisten muutoskyvykkyyden vahvistaminen, 9) Ratkaisuja haetaan yhteistyössä hyte- ja sotetoimijoiden kanssa. Nämä kaikki perusperiaatteet on huomioitu hankevalmistelussa. Mielenterveyden ongelmat ovat yhteydessä kroonisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. Myös päihteisiin ja ongelmalliseen rahapelaamiseen liittyvät riippuvuudet kuuluvat mielenterveyden häiriöihin. Mielen hyvinvoinnilla ja mielenterveysongelmilla on sekä merkittävät inhimilliset että taloudelliset ja yhteiskunna |
| Toimenpiteet | |
| Tulokset | 1) Hankkeen viestintätoiminnoilla, tapahtumilla ja muilla hankkeen toimilla saadaan yhteiskunnallista keskustelua ja
tietoa sekä ymmärrystä lisättyä erityisesti Pohjois-Savossa, mutta myös muualla Suomessa ja maailmalla. Hankkeen toimenpiteillä on tavoitettu suoraan tuhansia pohjoissavolaisia ja välillisesti kaikki pohjoissavolaiset. Mielenterveyden edistämisen ja päihteiden käytön vähentäminen on ymmärretty hankkeen aikana kaikkien yhteiseksi tehtäväksi. 2) Hankkeella saadaan aikaiseksi pysähtyminen ja toiminnan suuntaaminen oikeisiin, vaikuttaviin ja merkittäviin toimiin, joilla mielenterveyttä edistetään sekä päihteiden käyttöä saataisiin vähenemään Pohjois-Savossa vuosikymmenen aikana. Tämän hankkeen avulla saadaan vahvistettua verkostoja ja toimintamalleja, joilla muutos saadaan rakennettua. Muutokset näkyvät viiveellä esimerkiksi mielenterveysindeksissä. Hankkeella saadaan tuettua jokaista kuntaa vahvistamalla omaa hyvinvointityötä kumppaneiden (3. sektori, yritykset, kuntalaiset) kanssa ja sitä kautta vaikuttamaan asukkaiden hyvään arkeen ja hyvinvointiin. 3) Hankkeella yhdistetään ja juurrutetaan paremmin pienempien hankkeiden toimintamalleja ja oppeja. Hyvällä mielellä Pohjois-Savo hanke siis toimisi ikään kuin sateenvarjona pienemmille hankkeille ja tukisi niiden integroitumista ja juurtumista palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin paremmin. Ensimmäisen kahden vuoden aikana saamme kokonaiskäsityksen, mihin kymmenen vuoden aikana hankkeen toimintoja on syytä panostaa. Tämä varmistetaan vaikuttavien menetelmien kautta. 4) Lyhyen ajan tuloksena hankkeella saadaan lisättyä mielenterveyteen liittyvää osaamista, toimeliaisuutta ja ajattelun muutosta, jotka näkyvät tuloksina pidemmällä aikavälillä. Lisäksi tuloksena saamme kohdattua työelämän ulkopuolella olevia pohjoissavolaisia 100 ja tuettua heitä parempiin elintapoihin sekä osallistettua heitä esimerkiksi vertaistoiminnan kautta. Tätä ryhmätoimintaan voitaisiin tukea esimerkiksi hyödyntämällä hyvinvointiteknologiaa ja muista hankkeista saatuja hyviä malleja. Työelämän ulkopuolella olevien osallistamisessa hyödynnetään erityisesti 3. sektorin ja TEpalveluiden sekä kuntien työllisyyspalveluiden osaamista ja verkostoja. 5) Mielenterveysosaamisen ja -taitojen tukemiseen hanke suunnittelee koulutuskokonaisuudet kunnan johtaville viranhaltijoille, kuntapäättäjille, lähiesimiehille ja kevyempiä kokonaisuuksia esimerkiksi vanhemmille ja muille asukkaille. Koulutuksia järjestettäisiin yhteensä 500 ammattilaiselle Pohjois-Savossa ja lyhyempiä tietoiskuja tuhansille pohjoissavolaisille asukkaille. Koulutusten sisältö olisi vahvasti kytketty positiiviseen mielenterveyskäsitykseen. Mielenterveys ajatellaan pääomana kansallisen mielenterveysstrategian mukaisesti. Mielenterveysjohtamisen kokonaisuuteen kytkettäisiin laaja koulutuskokonaisuus, jossa myös vaikuttavuus otettaisiin huomioon. |
| Kumppanit | |
| Rahoittaja | ESR Flat Rate 2014-2020 |