Hankkeen tiedot |
| Nimi | Orgaanista voimaa peltoon ja parteen |
| Aloituspäivä | 1.1.2020 |
| Lopetuspäivä | 30.11.2022 |
| www-sivut | orvo.savonia.fi |
| Tila | Päättynyt |
| Yhteyshenkilö | Salla Ruuska |
| Kuvaus | Hankkeen tavoitteena on tuottaa ratkaisuja joiden avulla nautakarjataloutta voidaan harjoittaa
kestävästi ja kiertotalouden periaatteita kunnioittaen viljelijän taloudellista asemaa unohtamatta. Tavoitteena on tehostaa lannan ja orgaanisten lannoitteiden- ja maanparannusaineiden käyttöä niin, että niiden vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja samalla hyödynnetään orgaanisen aineen lisäyksen positiiviset vaikutukset maaperään ja hiilen kiertoon. Tavoitteena on myös edistää naudanlietteen separointia sekä separoinnin kuivajakeen turvallista ja ympäristöystävällistä käyttöä nautojen kuivikkeena ja varautua kuiviketurpeen loppumiseen, jos/kun polttoturpeen nosto lopetetaan vuoteen 2030 mennessä. Kuiviketurve nostetaan pääsääntöisesti polttoturpeen päältä ja sen saatavuus tulee heikkenemään jo ennen polttoturpeen käytön loppumista. Tuloksia (hankkeen tavoitteiden toteutumista) seurataan hankeaikana tekemällä kysely maatalousyrittäjille ja -urakoitsijoille, jossa selvitetään ja seurataan hankkeessa testattavien uusien menetelmien tuttuutta, kiinnostusta käyttöönottoon ja käyttöönottoa. |
| Kehittämistarve | Hankkeen tavoitteena on edistää lietelannan separointia ja orgaanisten lannoitteiden käyttöä, tehostaa
omavaraista navetan kuivitusta ja leventää lietelannan levitysaikaikkunaa. Kohderyhmänä ovat viljelijät sekä maatalousalan yritykset, urakoitsijat, neuvojat ja kouluttajat. Naudan lietelannasta separoitua kuivajaetta on alettu käyttää kuivikkeena esim. turpeen sijasta. Hankkeessa testataan kuivajakeen laadun parantamista kalsiumpitoisen peltotuhkan lisäyksellä. Tuhkakuivajaeseoksen kuivitusominaisuuksia ja mikrobiologista laatua verrataan navettakokeessa käsittelemättömään kuivajakeeseen. Tuhkaa (ja hapotusta) testataan myös kuivajakeen varastoinnissa: sillä voidaan estää kompostoitumista ja siten typen haihtumista. Näin peltotuhka saadaan nykyistä tehokkaammin maatalouskäyttöön. Separoinnin nestejakeen käyttö vetoletkulevityksessä testataan satohavaintokaistoilla. Vetoletkulevitys vähentää maan tiivistymisriskiä lietteen kevätlevityksessä. Lannan levitys on merkittävä kuluerä karjatiloilla. Levityskertoja vähentämällä kustannusta voitaisiin pienentää. Suuri kertalevitysmäärä lisää kuitenkin huuhtoutumisriskiä. Vizura-typpi-inhibiittorilla nitrifioivien bakteerien toiminta voidaan tilapäisesti estää, jolloin typen huuhtoutumisriski pienenee. Sen sopivuutta nurmelle ei ole aiemmin Suomessa testattu. Hankkeessa testataan inhibiittorin vaikutusta sadon määrää, laatuun, lannanlevityskustannuksiin ja ravinnetaseisiin (ts. ympäristövaikutuksiin). Orgaanisilla lannoitteilla voi satovaikutusten lisäksi olla merkittävä rooli maan hiilisyötteenä. Maaperävaikutuksia ei ole aiemmin merkittävästi tutkittu. Hankkeessa tutkitaan Gasumin orgaanisten lannoitevalmisteiden vaikutukset maaperän laatuun (hiilen pysyvyys) ja satoon sekä N- ja P -huuhtoumariskiin. |
| Toimenpiteet | |
| Tulokset | 1. Saadaan tuloksia orgaanisten lannoite- ja/tai maanparannusvalmisteiden satovaikutuksista rehuviljalla ja
nurmella Pohjois-Savon viljelyoloissa. 2. Orgaanisen lannoitevalmisteen/maanparannusaineen vesistövaikutusten arviointi suhteessa naudan lietelantaan (mädäte). 3. Orgaanisen lannoitevalmisteen hiilisyötteen vaikutus maaperään ja lähtötietoa mahdollisille jatkotutkimuksille. 4. Typpi-inhibiittorilla käsitellyn lietelannan sadontuottovaikutusta voidaan arvioida mineraalilannoitteeseen ja käsittelemättömään karjanlantaan verrattuna. Lisäksi arvioidaan miten typpiinhibiittorin käyttö vaikuttaa lannankäsittelyn kustannuksiin. Ravinnetaseiden pohjalta päätellään ohjaako inhibiittorin käyttö ravinteet nykyistä lannankäsittelyä tehokkaammin sadonmuodostukseen. Tämä vähentäisi ravinteiden huuhtoutumis- ja haihtumisriskiä ja antaisi lisätietoa siitä, siitä missä kasvukauden vaiheessa typpi-inhibiittorin käyttö olisi järkevintä. Lisäksi nähdään muuttuuko rehun ruokinnallinen laatu. 5. Vetoletkulevitys -osion tuloksena saadaan lisää tietoa vetoletkulevityksen sovellusmahdollisuuksista ja päästään markkinoimaan menetelmää teknologiaan soveltuville tiloille. Osio tuottaa sato- ja kustannusvertailun lietevaunulevityksen ja vetoletkulevityksen välille. Satovertailussa arvioidaan tallaustappioiden merkitys satomäärään ja arvioidaan painaumaurien merkitys rehun multakontaminaatioon ja tuotetun säilörehun laatuun. Säätilastojen perustella voidaan tehdä pitkän aikavälin riskitarkastelu, jonka tuloksena arvioidaan kuinka paljon vetoletkulevityksellä voidaan lisätä kevätlevityksen osuutta levitettävästä kokonaislietemäärästä. Erityyppisten lietteiden pumpattavuusmittauksella voidaan arvioida mikä on kannattava maksimi pumppausetäisyys lietesäiliöstä tai siirtokontista. 6. Separoinnille ja kuivajae-tuhkakuivitukselle lasketaan työmenekki, energiankulutus, varastointikustannus sekä materiaali- ja laitekustannukset (separaattori, tuhkan sekoituslaite) ja niiden perusteella kokonaiskannattavuus, verrattuna turvekuivikkeeseen ja käsittelemättömään kuivajakeeseen. Separointi- ja kuivituskokonaisuudelle lasketaan massatase ja tehdään jakeille lannoitussuunnitelma tilakohtaisesti (osallistuville maatiloille), huomioiden rahalliset säästöt separoimattoman lietelannan lannoituskäyttöön verrattuna. 7. Tulosten perusteella voidaan arvioida, madaltaako tuhkakäsittely kuivikekuivajakeen mikrobimääriä ja onko sillä merkitystä lypsylehmien utareterveyden kannalta, kun verrataan käsittelemättömään kuivajakeeseen kuivikkeena. Lisäksi työpaketissa saadaan käytännön kokemuksia tuhkan sekoittamisesta kuivajakeeseen, seoksen käsiteltävyydestä kuiviketta levittäessä sekä sen vaikutuksista eläinten puhtauteen. Työ- materiaalimenekin perusteella lasketaan menetelmän kustannukset ja verrataan niitä käsittelemättömän kuivajakeen sekä turvekuivikkeen käytön kustannuksiin. Tavoitteena on, että kuivituskäyttö yleistyy Pohjois-Savon alueella ja edullista peltotuhkaa saadaan maatiloille enemmän käyttöön. 8. Kansainvälisen opintomatkan järjestäminen Keski-Eurooppaan biokaasuntuotantolaitoksille ja uusimman tekniikan kohteisiin. |
| Kumppanit | Hankkeen päätoteuttaja on Luonnonvarakeskus (Maaningan tutkimusyksikkö). Kohderyhmänä ovat viljelijät
sekä maatalousalan yritykset, urakoitsijat, neuvojat ja kouluttajat. |
| Rahoittaja | EMR flat rate 2014-2020 |