Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Mädätejäännöksen käyttö peltoviljelyssä |
| Aloituspäivä | 1.3.2026 |
| Lopetuspäivä | 29.2.2028 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Anu Tiikkainen |
| Kuvaus | 1. Tehdä mädätejäännöstä ja sen käyttöä kierrätyslannoitteena tunnetuksi
2. Selvittää, millainen merkitys mädätejäännöksen oletetulla, lietettä helpommalla käsiteltävyydellä on maatilan työnmenekkiin ja työn tehokkuuteen erityisesti työhuippujen aikaan, työ- ja polttoainekustannuksiin sekä talouteen. 3. Lisätä maatalousyrittäjien motivaatiota mädätejäännöksen lannoitekäyttöön. 4. Tuottaa materiaalia maatalousyrittäjien päätöksenteon tueksi ja työkaluja maatalouden toimintaedellytysten varmistamiseksi (esim. TTS Manager -ohjelman päivitys). |
| Kehittämistarve | Biokaasuprosessissa syntyy energian lisäksi suuret määrät mädätejäännöstä, jota voidaan hyödyntää kierrätyslannoitteena. Mädätejäännöksen teknisistä ominaisuuksista lannoitteena on toistaiseksi kokemusta vain harvoilla viljelijöillä, eikä aihetta ole tutkittu laajemmin tilatasolla. FarmGas-PS3-hankkeen toimesta haastatellut, biokaasua tuottavat maatalousyrittäjät kertoivat mädätteen olevan huomattavasti helpompaa käsitellä kuin normaali lietelanta. Tämä ominaisuus voi olla merkittävä koko alan kehityksen kannalta, sikäli kun se on todennettavissa. |
| Toimenpiteet | TP 1. Tutkimusten suunnittelu ja toteutus.
TTS huolehtii lietelannan ja mädätteen työnmenekkien eroja lannoitekäytössä selvittävän tutkimusasetelman suunnittelusta ja työntutkimusaineiston keräyksestä. Tutkimus toteutetaan kahtena peräkkäisenä kesänä Suomen Lantakaasun syötetoimittajaverkoston tiloilla Ylä-Savossa. Työntutkimukseen liittyvät asiat on kuvattu tarkemmin Työtehoseuran osiossa. Savonian vastuulla on tutkimusalustana toimivien tilojen rekrytointi sekä työntutkimuksen yhteydessä levitettäville lannoitteille (liete ja mädäte) tehtävät tekniset analyysit. Viskositeettia ja kuiva-ainepitoisuutta tutkimalla pyritään löytämään selittävä tekijä TTS:n mittauksissa mahdollisesti havaittaville eroille käytettävyydessä. Lisäksi tarkastellaan kulloinkin levitettävän lannoitteen ravinnekoostumusta, koska se vaikuttaa suoraan levitysmäärään hehtaaria kohti sekä mahdolliseen lisälannoitustarpeeseen. Savonian ja TTS:n yhteistyössä selvitetään sekoitukseen käytetty konetyöaika sekä levitys- ja sekoitustyöhön osallistuvien traktoreiden polttoaineen kulutus. Tutkimusasetelmat suunnitellaan hankkeen alussa, helmi-toukokuussa 2026. Varsinaiset tutkimukset suoritetaan ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen vuosina 2026 ja 2027. Savonian vastuulla on tutkimusalustana toimivien tilojen rekrytointi sekä työntutkimuksen yhteydessä levitettäville lannoitteille (liete ja mädäte) tehtävät tekniset analyysit. Viskositeettia ja kuiva-ainepitoisuutta tutkimalla pyritään löytämään selittävä tekijä TTS:n mittauksissa. TP 2. Tulosten käsittely TTS koostaa ja analysoi tulokset työnkäytöstä ja polttoaineenkulutuksesta, tuottaa muut työnkäyttöön liittyvät laskelmat julkisesti saataville sekä huolehtii tulosten perusteella TTS Managerin päivityksestä. Savonian vastuulla ovat lieteanalyysien tulosten koostaminen ja analysointi lietenäytteiden analysointi ja tulosten koostaminen, kaikki laskelmat lietteen ja mädätteen käsittelyn erojen taloudellisesta merkityksestä sekä mahdollisesti (erojen ollessa merkittäviä) kehitettävät laskurit. Tulosten avulla lasketaan erojen vaikutukset työnkäyttöön ja polttoaineenkulutukseen sekä tilan talouteen. Tuloksia havainnollistetaan esimerkein: - Esimerkki 1: vuosittainen käsittelyyn ja levitykseen kuluva aika ja polttoaine sekä niistä johdetut kustannukset yhteensä, kun tilalla tuotetaan ja levitetään esimerkiksi 10000 kuutiometriä lietettä, sekä vastaavat luvut, kun sama lietemäärä on kiertänyt biokaasulaitoksen kautta ja muuttunut mädätejäännökseksi. - Esimerkki 2: yhden nurmihehtaarin lannoitukseen kuluvien ajan, polttoaineen ja kustannusten ero lietettä ja mädätettä levitettäessä. Hankkeen tuloksista koostetaan yhteinen loppuraportti. TP 3. Viestintä ja sidosryhmäyhteistyö Savonia vastaa tapahtumien järjestämisestä ja muusta sidosryhmäyhteistyöstä (maatalousyrittäjät, laitetoimittajat, urakoitsijat, neuvojat, rahoittajat jne) sekä huolehtii koko hankkeen viestinnästä. TTS avustaa tuottamalla viestintämateriaalia omilta vastuualueiltaan. Osana työpakettia voidaan käydä tutustumassa mädätteen käyttöön ja sen hyväksyttävyyteen muissa Euroopan maissa ja välittää kerättyä tietoa hankkeen kohderyhmille. Työpakettiin kuuluu viestintäsuunnitelman laadinta ja sen toimeenpano. Hankkeessa tuotetaan viestintämateriaalia erilaisten kohderyhmien tarpeisiin. Julkaisuja tehdään monikanavaisesti sekä sosiaalisessa mediassa että paikallis- ja ammattilehdissä. Tuloksia esitetään laajasti alan seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Mädätejäännöksen tunnettuutta kiertolannoitteena edistetään järjestämällä pellonpiennarpäiviä (2–3 kpl) ja levitysnäytöksiä (2–3 kpl) yhdessä Kiertoravinteen, Suomen Lantakaasun, Envitecpolisin, Demecan sekä muiden sidosryhmien kanssa. Tekemisestä ja tuloksista viestitään laajasti kaikille kohderyhmille sosiaalisessa mediassa, ammattilehdissä ja alan tapahtumissa mm. artikkeleiden, posterien ja asiantuntijaesitysten muodossa erityisesti Pohjois-Savossa. |
| Tulokset | Ensimmäisenä tuloksena on mädätejäännöksen lannoitekäytön tunnettuuden lisääminen.
Toisena konkreettisena tuloksena ovat mittauksiin perustuvat selvitykset/laskelmat - lietelannan ja mädätteen käsittelyn vaatimien työmäärien eroista - lietelannan ja mädätteen käsittelyn vaatimien polttoaineen kulutusten eroista - edellä mainittujen erojen vaikutuksista maatilayrityksen toimintaan ja talouteen. Tuloksista koostetaan myös käytännön esimerkit erojen merkityksestä tilatasolla. Työnkäytön tulokset johdetaan maatalouden standardiaikajärjestelmän mukaisesti, jolloin ne ovat yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia muiden maatalouden standardiaikojen kanssa. Kolmantena tuloksena on mädätejäännöksen lannoitekäytön lisääntyminen Pohjois-Savon alueella, erityisesti kasvinviljelytiloilla. Hankkeen neljäntenä tuloksena saadaan päivitettyä tietoa sekä lietelannan että mädätteen levityksestä Työtehoseuran ylläpitämä TTS Manager-ohjelmistoon, mikä mahdollistaa jatkossa lietteen ja mädätysjäännöksen käytön vaikutusten (työnkäyttö ja työkustannukset) dynaamisen vertailun tilatasolla. |
| Kumppanit | Hanketta toteuttavat Savonia ammattikorkeakoulu ja Työtehoseura, toteutusalueena on Pohjois-Savo ja toteutusaika on 1.3.2026-29.2.2028.
Hankkeen pääasiallisina kohderyhminä ovat - Maatilayritykset, joilla olisi mahdollisuus siirtyä käyttämään biokaasulaitoksen mädätejäännöstä lannoitteena - Maatilayritykset, jotka harkitsevat yhteis(biokaasu)laitoksen syötetoimittajaksi sitoutumista ja siten samalla mädätejäännöksen vastaanottamista lannoitteeksi - Maatilayritykset, jotka ovat jo siirtyneet käyttämään lannoitteena biokaasulaitosten mädätejäännöstä - Oman biokaasulaitoksen rakentamista suunnittelevat maatalousyrittäjät - Lietelannan ja/tai mädätejäännöksen levityspalveluja tarjoavat urakoitsijat. Välillisinä kohderyhminä ovat kaikki maatalousyrittäjät, urakoitsijat, neuvojat ja rahoittajat sekä biokaasualan toimijat laajemmin, mukaanluettuna laitetoimittajat. |
| Rahoittaja | JTF 2021-27 |