Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Ruokailusta hyvinvointia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle |
| Aloituspäivä | 1.9.2025 |
| Lopetuspäivä | 31.3.2027 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Kaisa Kähkönen |
| Kuvaus | Lapset ja nuoret päiväkodista toiselle asteelle:
Lapset ja nuoret tavoitetaan päiväkotien, peruskoulun ja toisen asteen kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisten sekä ruokapalveluiden kautta osana ruokalistojen kehittämistä, koulutuksia ja messukohtaamisia sekä perheiden osallistamisen kautta. Kokonaisuudessaan lapsia ja nuoria tavoitetaan hankeaikana tai sen jälkeen (esim. ruokalistamuutokset) arviolta 250 000 eli neljännes kaikista varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä toiselle asteelle osallistuvista lapsista ja nuorista. Opetus- ja kasvatushenkilökunta päiväkodista toiselle asteelle: Opetus- ja kasvatushenkilökunta tavoitetaan pääasiassa koulutuswebinaarien ja verkkokoulutusten sekä messujen ja muiden tilaisuuksien kautta. Kohtaamisia on arviolta yhteensä 4000. Someviestinnällä ja uutiskirjeillä tavoitetaan tuhansia alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Lisäksi erikseen rehtoreille suunnattuja työpajoja pidetään 1-2 kappaletta ja viestinnällä pyritään tavoittamaan kaikki Suomen rehtorit. Ruokapalvelut: Ruokapalvelutoimijoita, erityisesti suunnittelu- ja esihenkilötehtävissä toimivia, tavoitetaan ruokalistaklinikoiden ja kehittämissuunnitelmien tekemisen kautta. Keittiöhenkilökuntaa tavoitetaan myös koulutuswebinaarien sekä Ateria-tapahtuman kautta. Yhteensä tavoitetaan arviolta 500-1000 henkilöä eri puolilta Suomea. Kuntien viranhaltijat ja poliittiset päättäjät: Kuntien viranhaltijoita, erityisesti opetus- ja kasvatuspuolen johtajia tavoitetaan postitettavan viestintämateriaalin avulla. Materiaali postitetaan vähintään kolmasosaan Suomen kunnista sekä toimitetaan myös sähköisesti kaikkiin kuntiin. Tavoitteena on, että materiaaliin tutustuu 300 johtajaa tai päällikköä. Kunnanvaltuutettuja tavoitetaan valtuustoaloitteiden, tilaisuuksien ja viestinnän kautta arviolta 500 henkilöä. Perheet ja huoltajat: Perheitä tavoitetaan välillisesti ammattilaisten kautta varhaiskasvatuksen arjessa sekä kouluissa vanhempainilloissa. Viestintäkampanjalla tavoitetaan uutiskirjeillä, someviestinnällä ja uutisjutuilla 100 000 huoltajaa. Kansainväliset toimijat: Kansainvälisiä kouluruokailun kehittäjiä tavoitetaan konferenssin ja mahdollisesti myös webinaarien kautta, arviolta 50-100 henkilöä. |
| Kehittämistarve | Maksuton kouluruokailu on suomalainen hyvinvointi-innovaatio, joka on tukenut lasten ja nuorten
oppimista ja ravitsemusta jo lähes 80 vuotta. Nykyään kouluruokailun hyvinvointivaikutukset uhkaavat vesittyä, koska oppilaat eivät syö täysipainoista koululounasta. Perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista 38 % jättää koululounaan väliin vähintään kerran viikossa. Toisella asteella lounaan väliin jättäminen on huomattavasti yleisempää ammattikoululaisilla kuin lukiolaisilla. (THL 2023) Oppilaat, jotka osallistuvat harvemmin kouluruokailuun myös arvioivat sekä kouluateriaa että ruokailuhetkeä negatiivisemmin kuin useammin osallistuvat (Raulio ym. 2018). Alakoulussa ja päiväkodissa kaikki lapset osallistuvat useimmiten ohjatusti ruokailuun, mutta alakoululaisista vain 10 % syö täysipainoisen lounaan päivittäin (THL 2023). Pohja monipuolisille ruokailutottumuksille voidaan rakentaa jo varhaiskasvatuksesta alkaen. |
| Toimenpiteet | 1. Ruokatarjonnan kehittäminen ravitsemussuositusten mukaiseksi sekä lapsille ja nuorille maistuvaksi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
2. Lapsi- ja nuorilähtöisen kouluruokailun kehittäminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. 3. Lisätä kouluruokailun järjestäjien ja vanhempien ymmärrystä kouluruokailun merkityksestä ja vahvistaa myönteistä asennetta ruokailua kohtaan. 4. Tehdä hyviä käytäntöjä, materiaaleja ja toimintamalleja näkyviksi ja lisätä ruokakasvatuksen parissa työskentelevien ammattilaisten osaamista. |
| Tulokset | |
| Kumppanit | Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, Suomen Sydänliitto |
| Rahoittaja | Sosiaali- ja terveysministeriö |