Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Vastuullinen Savon rakentamis- ja maarakentamisala |
| Aloituspäivä | 1.5.2026 |
| Lopetuspäivä | 30.9.2028 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Ville Leinonen |
| Kuvaus | VASARA-hankkeen tavoitteena on juurruttaa kiertotalous ja vastuullisuus osaksi rakentamis- ja maarakentamisalan käytäntöjä Pohjois-Savossa. Hanke tukee resurssi-intensiivistä rakennus- ja maarakennusalaa kiertotalouden lisäämisessä ja liiketoiminnan vastuullisuudessa. Hankkeessa edistetään mahdollisimman korkean arvon ja pitkän elinkaaren säilyttäviä toimia materiaalien hallinnassa.
Hanke vahvistaa alan toimijoiden kykyä hyödyntää uusiomateriaaleja ja sivuvirtoja sekä kehittää vastuullista liiketoimintaa, joka vastaa muuttuvan lainsäädännön ja tilaajien vaatimuksiin. Tavoitteena on lisätä kiertotalouden hyväksyttävyyttä ja näkyvyyttä, kasvattaa uusiomateriaalien käyttöosuutta sekä vahvistaa kiertotalouspalvelujen kysyntää ja tarjontaa alueella. Hanke tukee pk-yrityksiä vastuullisuustiedon tuottamisessa ja viestinnässä sekä auttaa niitä tunnistamaan kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla kehitetään ja pilotoidaan uusia toimintamalleja, jotka havainnollistavat kiertotaloutta. Hankkeessa rakennetaan alueellinen verkosto, joka kokoaa yhteen rakentamisen ja maarakentamisen arvoketjun toimijat ja mahdollistaa pysyvien ratkaisujen syntymisen. Tuloksena alueen toimijoilla on paremmat valmiudet vastata ilmastotavoitteisiin, hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja ja toimia vastuullisesti osana kestävää rakennettua ympäristöä. Rakentamisen ja maarakentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat vielä heikosti tunnettuja, mutta niiden merkittävyys on tunnistettu ja tutkitulle tiedolle on tarvetta. Suomen 10 suurinta kaupunkia on tehnyt sitoumuksen luontokadon pysäyttämiseksi ja Kuopion kaupunki on tässä mukana. Luontojulkilausumassa kaupungit sitoutuvat nostamaan luontoarvot ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle. Tavoitteena on tuottaa tietoa rakentamisen ja maarakentamisen sekä niihin liittyvien kiertotaloustoimien luontojalanjäljestä. Työpakettien toimilla saavutetaan seuraavat tavoitteet: TP1: Rakentamis- ja maarakentamisalan kiertotalouden ekosysteemityö • Rakentamisen ja maarakentamisen alueellisilla toimijoilla on taitoa tuotteistaa kierrätystuotteitaan ja uusiomateriaalejaan sekä viestiä niiden turvallisesta ja taloudellisesta käytöstä ja hyvistä käyttökokemuksista. Toimijat saavat käyttöönsä tietoa omalla alueellaan vaikuttavista materiaalien tuottajista ja saatavilla olevista määristä ennustettavammin, mikä helpottaa uusiomateriaalien sisällyttämistä uusien projektien suunnitteluvaiheeseen. • Kierrätystuotteiden ja uusiomateriaalien tilaajilla on käytettävissään tuorein tutkimustieto uusiomateriaalien turvallisesta käytöstä, ja he osaavat vaatia näiden tuotteiden ja materiaalien käyttöä kilpailuttamissaan projekteissa. TP2: Vastuullisuuden tukeminen • Rakentamisen ja maarakentamisen pk-yrityksissä ymmärretään, mitä vastuullisuus tarkoittaa omassa toiminnassa ja kuinka sitä voi hyödyntää kilpailuetuna. Lisäksi näissä yrityksissä on otettu käyttöön vastuullisuuden raportointimalli, ja sen käytön jatkamiselle ja vastuullisuuden kehittämiselle on olemassa suunnitelma. • Alihankintaketjun vastuullisuus lisääntyy ja vastuullisuusviestinnän osaaminen kasvaa rakennus- ja maarakennusalalla Pohjois-Savon maakunnassa. • Uusiomaa-ainesten kannattavuudesta, päästöistä ja luontovaikutuksista saadaan lisää tietoa kuntien ja yritysten toiminnan ja tavoitteiden tueksi. TP3: Epäorgaanisten materiaalien kiertotalouspilotit ja toimintamallit • Tuotekortit valikoiduille epäorgaanisille uusiomaa-aineksille edistävät uusiomateriaalien käyttöä. Tietoisuus rakentamisen ja maarakentamisen materiaalivalikoimasta on lisääntynyt ja erilaiset vaihtoehdot osataan huomioida kilpailutus-, hankinta- ja suunnittelukriteereissä. • Purkubetonin käyttö maan pinnalle jäävinä rakennusosina tunnustetaan vaihtoehtona purkubetonin käsittelylle betonimurskeeksi. • Uusiomateriaalia hyödyntävän valmisbetonin demonstraatio ja käytettävyysarviointi osoittaa paikalliset tuotantomahdollisuudet vaihtoehtona perinteisiin rakennusmater |
| Kehittämistarve | VASARA-hanke vastaa kahteen keskeiseen tarpeeseen Pohjois-Savon rakentamis- ja maarakentamisalalla:
1. Kierrätys- ja uusiomateriaalit eivät ole näkyvä ja tunnistettu vaihtoehto neitseellisen materiaalin rinnalla Toimijoilta puuttuu tuotteistusosaamista ja vaikuttavasti viestittyjä referenssejä. Tilaajilla ei ole riittävästi (tutkittua) tietoa ja osaamista kierrätys- ja uusiomateriaalien hankinnasta ja käytöstä. Seurauksena kilpailutuksissa ei säännönmukaisesti vaadita kierrätys- tai uusiomateriaalien käyttöä, eikä kierrätys- ja uusiomateriaaleille ole vielä riittävästi kysyntää, jotta tarjontaan kannattaisi panostaa. 2. Pk-yrityksillä on puutteita vastuullisuusosaamisessa ja vastuullisuustiedon tuottamisessa Pk-yrityksissä on vähäisesti resursseja selvittää, mitä vastuullisuus tarkoittaa omassa toimintaympäristössä ja oman liiketoiminnan kannalta. Jos pk-yritys ei toimi vastuullisesti tai osaa viestiä ja raportoida toimistaan, sen toimintaedellytykset kaventuvat tilaajien ja asiakkaiden vastuullisuusvaatimusten lisääntyessä. Vaikka raportointivelvollisuuksista EU:n tasolla tingittäisiin (Omnibus-ehdotus), vastuullisuus on yksi liiketoiminnan strategisia peruslinjauksia tavoiteltaessa kestävää tai jopa uudistavaa liiketoimintaa. Laajempi toimintaympäristön tarve Rakentamisen ja maarakentamisen toimijoiden ja alihankintaketjujen vastuullisuutta on tuettava, jotta he voivat vastata tilaajien ja asiakkaiden vaateisiin sekä säilyttää toimintaedellytyksensä. Kuopion kaupunki on sitoutunut noudattamaan resurssitehokkuutta rakentamisessa muun muassa lisäämällä uusiomateriaalien käyttöä infrarakentamisen kohteissa sekä muussa rakentamisessa (Kuopion Kiertotalouden Green Deal 2025). Uusiomateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntämistä on tuettava koko rakentamisen ja maarakentamisen arvoverkossa, kun yhteisenä tavoitteena on hyödyntämisasteen kasvattaminen. Kierrätys- ja uusiomateriaalien kysyntää ja viestintää on vahvistettava maakunnassa, jotta kiertotaloudellisten materiaalien käyttö ja onnistuneet sekä turvalliset käyttökokemukset tulevat tutuksi. Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiselle asetetaan yhä enemmän tavoitteita lainsäädännön ja muuttuvan asenneilmapiirin myötä. Rakennus- ja maarakennusala kohtaa uusia vaatimuksia kestävän kehityksen, kiertotalouden ja vastuullisuuden osalta. Rakentamislaki ohjaa yhä enemmän alan toimintaa kohti kiertotalouden edistämistä ja vähähiilisyyttä. Uusista rakennuksista on laadittava ilmastoselvitys, jossa raportoidaan rakennuksen elinkaaren kattava hiilijalanjälki sekä hiilikädenjälki. Uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa (Rakentamislaki, 38 § Rakennuksen vähähiilisyys). Hiilikädenjälkeä voidaan kasvattaa lisäämällä uudelleenkäyttöä ja kiertotaloudellisten materiaalien hyödyntämistä, kuten uudelleenkäyttöön valmisteltuja rakennusosia sekä sivu- ja purkumateriaaleja. Kiertotalouden potentiaali liittyy primääriraaka-aineiden korvaamiseen kierrätysraaka-aineilla sekä uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamiseen uusiutuvilla vaihtoehdoilla. Suunnittelussa voidaan edistää kiertotaloutta huomioimalla modulaarisuus, muunneltavuus sekä ympäristöystävällisten materiaalien valinnat. Vastuullisuus korostuu myös alihankintaketjuissa. Suuryritykset kohtaavat merkittävää painetta uudistaa alihankintaketjujaan vastuullisuusvaatimusten mukaisesti. Suuryritystutkimuksen (OP Ryhmä & NIBS 2025) mukaan 86 prosenttia vastaajayrityksistä näkee velvollisuuden tiukentaa tai päivittää alihankintaketjuun liittyviä vastuullisuusvaatimuksia. Teollisuusyritykset kokevat uudistuspaineen erityisen voimakkaana, ja lähes 95 prosenttia niistä kokee alihankintaketjun uudistuspaineen merkittävänä. Noin 40 prosenttia suuryrityksistä aikoo vaihtaa toimittajiaan vastuullisuusvelvoitteiden takia. Alihankkijoiden vaihdospaineet kohdistuvat erityisesti teolliseen alihankintaan, muihin palveluostoihin sekä raaka-aineiden toimittajiin, ja vaikutukset ulottu |
| Toimenpiteet | Hankkeessa on viisi toimenpidekokonaisuutta:
TP1 Rakentamis- ja maarakentamisalan kiertotalouden ekosysteemityö TP2 Vastuullisuuden tukeminen TP3 Epäorgaanisten materiaalien kiertotalouspilotit ja toimintamallit TP4 Orgaanisten materiaalien kiertotalouspilotit ja toimintamallit TP5 Kiertotalouden viestintä, verkostot ja vaikuttavuus TP1: Rakentamis- ja maarakentamisalan kiertotalouden ekosysteemityö TP1:ssä rakennetaan rakentamis- ja maarakentamisalan maakunnallinen kiertotalousverkosto. Alkuvaiheessa kartoitetaan ja kontaktoidaan alueen toimijat, joille tehdään tarvekartoitus sekä alkukysely vaikuttavuuden mittaamisen tueksi. Kartoituksella selvitetään toimijoiden kiertotaloustoimien tilanne ja suunnitelmat sekä niihin liittyvät mahdolliset haasteet. Verkostolle tuotetaan yhteisiä ja yksilöllisiä tukitoimia kiertotalouden edistämiseksi ja kestävän liiketoiminnan varmistamiseksi. Lisäksi verkoston työvälineinä on esim. työpajoja, työnäytöksiä tai muita vastaavanlaisia tilaisuuksia, joita hankkeen työntekijät koordinoivat. Verkostolle järjestetään yhteisiä tapaamisia 1–2/vuosi, joissa toimijat voivat verkostoitua ja verkostolle jalkautetaan TP2:ssa luotuja työkaluja ja ohjeistuksia. Yrityksille mahdollistetaan joustava osallistuminen toimintaan. Materiaalivirtojen hallinnan työkaluna hyödynnetään verkkoalustoja, kuten Materiaalitori ja paikallinen Savon sivuvirta. Savonialla on päävastuu verkoston rakentamisesta, tarvekartoituksessa ja yhteistoiminnan järjestämisessä. TP2: Vastuullisuuden tukeminen TP2 koostuu kolmesta osasta: rakentamisalan alihankintaketjujen vastuullisuuden varmistamisesta, alan yritysten vastuullisuusviestinnän tukemisesta ja uusiomaa-ainesten taloudellisuuden tutkimisesta. 2.1 Rakentamis- ja maarakentamisalan alihankintaketjujen vastuullisuus Rakentamisen ja maarakentamisen alihankintaketjulle tarpeellisia vastuullisuustoimia selvitetään päämiesyrityksille ja tilaajille tehtävällä kyselyllä tai haastatteluilla. Selvityksen pohjalta luodaan alihankintayrityksille yksinkertainen vastuullisuusraportoinnin malli, jossa hyödynnetään mm. VSME-standardia ja hiilijalanjälkilaskentaa. Malli otetaan käyttöön rakentamis- ja maarakentamisalan kiertotalousverkoston yrityksissä. Yritysten vastuullisuusviestinnän tila ja tarpeet selvitetään yritys- ja sidosryhmäkyselyillä ja mahdollisilla haastatteluilla, joiden avulla sitä kehitetään vastaamaan vastuullisen liiketoiminnan ja sidosryhmien tarpeita ja vaatimuksia. Yrityksille luodaan yhteisiä ja yksilöllisiä tukitoimia ja ohjeistuksia (esim. tarkistuslistoja, esimerkkejä tai miniopas), joiden avustamana yritykset voivat tehdä avointa liiketoimintaa tukevaa vastuullisuusviestintää. Yrityksillä on ymmärrys vastuullisuusviestinnästä ja sen vaikutuksista osana kestävää liiketoimintaa. Työpaketissa jatkokehitetään Kiertokasvu-hankkeessa luotua jatkuvan kierron toimintamallia mm. pienempien kuntien tarpeisiin. Ratkaisukeskeisiä pyöreän pöydän keskusteluja infraan liittyvien toimijoiden kanssa on käyty KiertoKasvu-hankkeessa. Tätä jatketaan VASARA-hankkeen koollekutsumana. Savonia tekee vastuullisuustoimien selvitystä ja raportointimallia sekä vastaa yhteistoiminnan organisoinnista. 2.2 Uusiomaa-ainesten käytön taloudellisuus Uusiomaa-ainesten taloudellisuustutkimuksessa valitaan 3–5 yleisintä neitseellistä maa-ainesta, joita voidaan korvata uusiomateriaaleilla. Materiaaleille tehdään kannattavuus- ja päästölaskenta sekä arvioidaan niiden käyttämisen luontojalanjälki, keskittyen maantieteellisesti ja ekologisesti paikallisiin ominaisuuksiin. Selvityksessä hyödynnetään vertailuaineistona muualla Suomessa tehtyjä tutkimuksia koskien mm. uusiomaa-ainesten ympäristövaikutuksia ja massakoordinoinnin taloushyötyjä. Laskennoissa hyödynnetään LCA-laskentaohjelmistoa ja luontojalanjäljen arvioinnissa tarvittavia tietokantoja. Hankkeessa tehdään Excel-pohjainen laskuri vaikutusten arvioinnin tueksi. Selvityksellä tuetaan erityisesti tilaajapuolen edus |
| Tulokset | Hankkeen konkreettiset tulokset toimenpidekokonaisuuksittain:
TP1: Rakentamis- ja maarakentamisalan kiertotalouden ekosysteemityö Maakuntaan syntyy rakentamis- ja maarakentamisalan verkosto, joka tukee alaa ja sen toimijoiden liiketoiminnan kestävyyttä ja vastuullisuutta. Maakunnan rakentamis- ja maarakentamisalan yritykset ottavat käyttöön verkkoalustoja ja hankkeessa luotuja työkaluja sekä ohjeistuksia, joilla edistetään kiertotaloudellista rakentamista maakunnassa. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Kuvaus rakentamisen ja maarakentamisen toimijoille toteutetusta tukitoimipaketista - Kuvaus tehdyistä tukitoimista/ratkaisuista eli ”ratkaisukirjasto” Mittareina käytetään: - Verkostotoimintaan sitoutetut yritykset: tavoite 30 kpl - Hankkeen muihin tapahtumiin osallistuneet yritykset: tavoite 20 kpl TP2: Vastuullisuuden tukeminen 2.1 Rakentamis- ja maarakentamisalan alihankintaketjujen vastuullisuus Työpaketissa tuotetaan yksinkertainen vastuullisuuden raportointimalli. Raportointimallin käyttöönottoon ja käyttöön tehdään ohjeistus. Jatkokehitetään jatkuvan kierron toimintamallia ja jalkautetaan sitä maakunnassa erityisesti pienempiin kuntiin. Materiaalivirtojen jatkuva kierto vakiintuu maakunnassa. Arvoketjun toimijoilla on käsitys vastuullisuusviestinnästä ja mahdollisuuksistaan viestiä vastuullisuusteoistaan. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Vastuullisuuden raportointimalli - Raportointimallin käyttöönoton ja käytön tukimateriaali - Vastuullisuusviestinnän tarkistuslista rakentamis- ja maarakentamisalan arvoketjun toimijoille Mittareina käytetään: - Jatkuvan kierron yhteiskehittämisryhmän tapaamiset: tavoite 8 kpl - Vastuullisuusviestinnässä tuettujen yritysten määrä: tavoite 8 kpl 2.2 Uusiomaa-ainesten käytön taloudellisuus Tuotetaan laskelma ja raportti uusiomaa-ainesten kannattavuudesta ja päästöistä. Tuotetaan excel-pohjainen päästö- ja kannattavuuslaskuri. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Laskelma ja raportti uusiomaa-ainesten kannattavuudesta ja päästöistä - Päästö- ja kannattavuuslaskuri TP3: Epäorgaanisten materiaalien kiertotalouspilotit ja toimintamallit 3.1 Tuotekortit epäorgaanisille uusiomaa-aineksille Luodaan 3–5 tuotekorttiparia valituista uusiomaa-aineksista. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Pilottituotekortit valituista materiaaleista - Raportti ja ohjeistus tuotekorttien käyttöön ja soveltamiseen Mittareina käytetään: - Tuotekortit käyttöön ottaneiden yritysten ja organisaatioiden määrä: tavoite 10 kpl - Läjitysajan muutos 3.2 Uudelleenkäyttömahdollisuudet purkubetonin arvoketjussa Selvitetään purkubetonin hyödyntämiskeinoja, joiden avulla se voi korvata neitseellisiä raaka-aineita. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Purkubetonin käyttöaste kasvaa - Purkubetonin läjitysajat lyhenevät - Tunnistetaan uusia arvoketjumahdollisuuksia Mittareina käytetään: - Uusiomateriaalien käyttömäärän kasvu (tn) - Rakennusprojektien määrä, joissa käytetään uusiomateriaaleja (kpl) - Läjitysajan muutos 3.3 Rakentamiseen soveltuvan uusiobetonin päästöjen hillintä kiertotaloudella Valmistetaan uusiobetonia, jonka hiilijalanjälki on tavanomaista matalampi. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Arvio tuotteen hiilijalanjäljestä - Työmenetelmät, joiden avulla vähähiilistä betonia valmistetaan - Raportti valmistukseen tarvittavista työmenetelmistä Mittareina käytetään: - Uusiobetonin laskennallinen hiilijalanjälki TP4: Orgaanisten materiaalien kiertotalouspilotit ja toimintamallit 4.1 Hukka- ja purkupuun uudelleenkäyttömahdollisuudet ja toimintamalli Rakennetaan toimintamalli. Lasketaan hukka- ja purkupuun hyödyntämispotentiaali. Lasketaan laitosmaisen lajittelun kannattavuus ja liiketoimintapotentiaali sekä puun tuottajien, lajittelijoiden että hyödyntäjien näkökulmasta. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Toimintamalli hukka- ja purkupuun uudelleenkäytöstä - Raportti hukka- ja purkupuun hyödyntämispotentiaalista - Raportti laitosmaisen |
| Kumppanit | Hanke toteutetaan ryhmähankkeena yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Ylä-savon Koulutuskuntayhtymän kesken.
VASARA-hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat rakentamisen ja maarakentamisen arvoketjun toimijat Pohjois-Savossa. Näihin kuuluvat: • Tilaajat ja asiakkaat: kunnat, kaupungit, suunnittelijat, rakentajat, rakennuttajat sekä yksityishenkilöt, jotka osallistuvat rakentamisen ja maarakentamisen hankkeisiin alueella. • Myyjät: yritykset, jotka tuottavat ja tarjoavat kierrätystuotteita, materiaaleja sekä uusiomateriaaleja rakentamisen ja maarakentamisen tarpeisiin. Kohderyhmät ohjautuvat hankkeeseen sekä suoraan hankkeen toimenpiteiden kautta että verkostojen ja sidosryhmäyhteistyön kautta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa näiden toimijoiden osaamista, vastuullisuutta ja kykyä hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja sekä edistää uusiomateriaalien ja sivuvirtojen käyttöä koko arvoketjussa. |
| Rahoittaja | EAKR 2021-27 |