Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Kiertotalouden ratkaisukeskus Pohjois-Savoon (RAKSU) |
| Aloituspäivä | 1.3.2026 |
| Lopetuspäivä | 28.2.2029 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Harri Auvinen |
| Kuvaus | Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savoon vaikuttava ja toimintamalliltaan monistettava kiertotalouden ratkaisukeskus, joka tukee yritysten ja yhteisöjen siirtymää kiertotalouteen, vahvistaa osaamista ja yrittäjyyttä, edistää uudelleenkäyttöä sekä tekee kiertotalousratkaisut näkyviksi ja helposti saavutettaviksi kaikille alueen toimijoille. Tavoitteet kytkeytyvät tiiviisti työpaketteihin ja varmistavat hankkeen vaikuttavuuden, juurtumisen ja monistettavuuden.
TP1: Kiertotalouden ratkaisukeskuksen toimintamalli ja uudelleenkäytön suositukset 1. Kehittää monistettava ja skaalautuva toimintamalli Kiertotalouden ratkaisukeskukselle, joka kokoaa yhteen maakunnan kiertotaloustoimijat ja tarjoaa yhden luukun palvelun kiertotaloudellisten haasteiden ratkaisemiseksi. 2. Laatia uudelleenkäytölle suosituksia, jotka tukevat materiaalien ja tuotteiden elinkaaren pidentämistä sekä kierrätyksen ja uudelleenkäytön lisäämistä. 3. Vahvistaa ekosysteemikehittämistä ja kumppanuusverkostojen rakentamista, jotta yritykset ja organisaatiot voivat yhdessä ratkaista kiertotalouden ja kestävän kehityksen haasteita. 4. Edistää teollisten symbioosien syntymistä ja materiaalivirtojen tehokasta hyödyntämistä. TP2: Kiertotalouden kokeilut ja pilotit 1. Toteuttaa asiakas- ja tarvelähtöisiä kiertotalouden kokeiluja ja pilotteja eri toimintaympäristöissä, erityisesti kierrätyskauppakeskuksessa. 2. Kokeilujen avulla kartoittaa ja kehittää uusia kiertotalousratkaisuja ja liiketoimintamalleja, jotka vastaavat yritysten, yhteisöjen ja kuluttajien tarpeisiin. 3. Osoittaa kiertotalousratkaisujen toimivuus käytännössä ja arvioida niiden ympäristö- ja talousvaikutuksia. 4. Mahdollistaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntymisen sekä palveluvalikoiman laajentumisen alueella. TP3: Kiertotalousosaamisen ja -yrittäjyyden kehittäminen 1. Vahvistaa kiertotalousosaamista ja -yrittäjyyttä kehittämällä opetuksen sisältöjä, opetushenkilöstön osaamista, oppimisympäristöjä ja yhteistyöprojekteja yritysten ja yhteisöjen kanssa. 2. Integroi kiertotalouden periaatteet ja ratkaisut ammatilliseen koulutukseen ja työelämäprojekteihin. 3. Lisää opiskelijoiden osaamista kiertotalouden liiketoimintamalleista ja kannustaa kiertotalouskokeiluihin osana yrittäjyystaitojen oppimista. 4. Kehittää pedagogisia malleja ja oppimisympäristöjä, joissa kiertotalousosaaminen kytkeytyy käytännön tekemiseen ja työssäoppimiseen. 5. Mahdollistaa opiskelijoiden ja opettajien osallistumisen kiertotalousratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin aidossa kierrätyskauppakeskusympäristössä. TP4: Kiertotalouden vaikuttavuusviestintä 1. Vaikuttaa asenteisiin ja lisää kiertotalouden ratkaisujen ja palveluiden tunnettuutta alueen toimijoiden ja kuluttajien keskuudessa. 2. Viestii ratkaisukeskuksen palveluista ja kiertotalouden mahdollisuuksista selkeästi ja saavutettavasti. 3. Tukee liiketoiminnan kehittymistä ja kiertotalousratkaisujen kysynnän kasvua muun muassa viestinnän sekä erilaisten vuorovaikutteisten tapahtumien avulla. 4. Tekee kiertotaloustermistöä tutuksi ja nostaa esiin hyviä käytäntöjä sekä pilotteja ja kokeiluja. |
| Kehittämistarve | Kiertotalousosaamisen vahvistaminen
Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää työelämässä syvällistä kiertotalouden ymmärrystä ja käytännön kiertotalousosaamista. Hanke vastaa tarpeeseen kehittää kiertotalousosaamista eri kohderyhmissään, mutta erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Kiertotalouden periaatteet, kuten elinkaariajattelu, korjausosaaminen ja vastuullinen tuotanto, eivät vielä riittävästi näy tutkinnon perusteissa tai opetuksen käytännöissä. Jotta ammatillinen koulutus voisi tuottaa konkreettista osaamista, tarvitaan myös uudenlaisia oppimisympäristöjä ja kokemuksellisia opetuksen toteutustapoja, joita hankkeessa kehitetään. Hanke tuo kiertotalousosaamisen osaksi oppimista konkreettisten oppimisprojektien ja uusien pedagogisten mallien avulla. Lisäksi opettajien osaamista vahvistetaan, jotta kiertotalous juurtuu osaksi opetuksen arkea ja opiskelijoiden ammattitaitoa. Kiertotalouden ratkaisujen ja palvelujen saatavuus Nykyisillä markkinoilla kiertotaloutta tukevia palveluita, kuten korjaus-, uudelleenkäyttö- ja materiaalien elinkaaren pidentämiseen liittyviä ratkaisuja, on tarjolla niukasti tai ne ovat vaikeasti saavutettavissa. Palveluiden näkyvyys, kannattavuus ja käytettävyys eivät vielä vastaa uudelleenkäytön potentiaalia. Hanke vastaa tähän puutteeseen kartoittamalla maakunnallista tarvetta ja kysyntää kiertotalousratkaisuille ja -palveluille. Samalla tuetaan uuden palveluvalikoiman kehittämistä ja kannustetaan opiskelijoita kokeilemaan kiertotalousyrittäjyyttä osana opintojaan. Kierrätyskauppakeskusta hyödynnetään oppimisympäristönä, ja opiskelijoille tehdään näkyväksi, mitä kiertotalouden liiketoimintamallit tarkoittavat käytännössä. Alueellinen kiertotalouden yhteistoiminta Maakunnassa ei vielä ole vakiintunutta toimintamallia, joka kokoaisi kiertotalouden toimijat yhteen ja mahdollistaisi pitkäjänteisen yhteistyön. Hanke rakentaa ekosysteemin, jossa oppilaitokset, yritykset, julkiset toimijat ja muut organisaatiot voivat kehittää kiertotalousratkaisuj a yhdessä. Yhteistoimintaa vahvistetaan muun muassa ylialaisilla oppimisprojekteilla, yhteisillä piloteilla ja ratkaisukeskuksen toiminnan kautta. Tavoitteena on synnyttää pysyviä rakenteita ja kumppanuuksia, jotka tukevat kiertotaloussiirtymää alueellisesti. Materiaalihukka ja -hävikki, sivuvirtojen hyödyntäminen Materiaalivirtojen hallinta on hajanaista ja sivuvirtojen hyödyntämisessä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Hanke mahdollistaa kokeiluja ja pilotteja, joissa testataan uusia tapoja hyödyntää sivuvirtoja ja vähentää materiaalihukkaa. Kierrätyskauppakeskus toimii yhtenä alustana, jossa kehitetään elinkaarta pidentäviä palveluja ja ratkaisuja. Kiertotalousviestintä ja kiertotalouden palvelujen kysynnän tukeminen Kiertotalouden käsitteet, mahdollisuudet ja palvelut ovat monille toimijoille vieraita tai vaikeasti hahmotettavia. Hanke tuottaa monikanavaista, kohderyhmälähtöistä viestintää, joka tekee kiertotalouden sanastoa, ratkaisuja ja vaikuttavuutta tutuksi. Viestintä tukee palvelujen kysyntää, lisää ymmärrystä ja vaikuttaa asenteisiin niin yrityksissä, organisaatioissa kuin kuluttajissa. Viestintä kytketään ajankohtaisiin teemoihin ja toteutetaan yhteistyössä ekosysteemin toimijoiden kanssa. |
| Toimenpiteet | TP1 Kiertotalouden ratkaisukeskuksen toimintamalli ja uudelleenkäytön suositukset
Luodaan ”Kiertotalouden ratkaisukeskus”, jonka taustalla toimii kumppaneita oppilaitoksista, tutkimuslaitoksista, kaupungeista ja kunnista, yrityksistä, kehittämisyhtiöistä, säätiöistä ja järjestöistä. Määritellään toimintamalli ja tehdään tavoitteellinen toimintasuunnitelma. Kehitetään palvelutarjooma ekosysteemin tarpeisiin ja tukemaan sen jäsenten kiertotaloustoimia. Luodaan maakuntaan uudelleenkäytön edistämisen ja tukemisen suosituksia sekä monistettava kierrätyskauppakeskuksen yhteisötoimintamalli. 1.1 Ratkaisukeskuksen toimintamallin ja toimintasuunnitelman luominen sekä toiminnan seurannan suunnittelu Luodaan ratkaisukeskukselle toimintamalli, joka määrittä toimijoiden roolit ja vastuut sekä tehtävien rajaukset. Palveluprosessit ja yhteistyön rakenteet kuvataan toiminnan tueksi. Toimintasuunnitelmassa on aikataulu, tavoitteet, resurssit, mittaristo, tehtävien jako sekä toimijoiden erityisasiantuntijuuden tunnistaminen. Seuranta perustuu suunniteltuihin toimenpiteisiin, joilla on vastuutahot ja mittarit. Seurannan ja koordinoinnin päävastuu on Savonialla. Muut toteuttajat osallistuvat aktiivisesti omien vahvuuksiensa mukaan. Mukaan otetaan myös muita ekosysteemin jäseniä. TP1:ssä vahvistetaan bio- ja kiertotalouden ekosysteemin toimintakykyä ja vaikuttavuutta. Ekosysteemin kehittämisessä keskitytään jäsenten yhteiseen suuntaan, tavoitteisiin ja arvolupaukseen. Työkaluina hyödynnetään mm. Savonian ja Sakkyn JOPPI-hankkeen kokemuksia sekä Valtiokonttorin Elävänä ekosysteemeissä -mallia. Koordinointi tukee verkoston järjestäytymistä, toimijoiden roolien selkeyttämistä ja yhteistyön rakenteiden muotoilua. 1.2 Ratkaisukeskuksen palvelukonseptien kehittäminenKehitetään sidosryhmien palvelutarpeen selvityksen pohjalta palvelutarjooma, joka vastaa ekosysteemin jäsenten tarpeita ja maakunnan toimijoiden kiertotaloushaasteita. Palvelut muotoillaan ja tuotteistetaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Ne voivat olla tutkimusta, konsultointia, toimijoiden törmäyttämistä, kiertotalousprojektien muotoilua ja oppimisprojekteja.Tarpeita selvitetään kyselyillä, haastatteluilla ja yhteiskehittämisen keinoin. Palvelukonseptien kehittämisessä hyödynnetään kokeiluja, joiden tulokset dokumentoidaan ja arvioidaan. Näiden pohjalta kehitetään monistettavia ja sovellettavia palvelumalleja. Savonia koordinoi kokonaisuutta. 1.3 Uudelleenkäytön suositusten laatiminen maakunnassa TP:ssä laaditaan konkreettisia suosituksia, joilla edistetään elinkaaren pidentämistä ja mahdollisimman korkean arvon säilyttävää toimintaa (jätehierarkia). Niillä oivallutetaan toimijoita uudelleenkäytön ja materiaalivirtojen hallinnan mahdollisuuksiin ja niiden vaikuttavuuteen. Suositukset voivat sisältää toimenpide-, yhteistyö- ja kumppaniehdotuksia, aikataulutuksia, vaikuttavuusarviointeja ja tietoa mittareista.Uudelleenkäyttömahdollisuuksia selvitetään kartoituksin, haastatteluin sekä pilottien ja kokeilujen tuottaman tiedon pohjalta. Työtä koordinoi Elävä säätiö yhteistyössä muiden toteuttajien kanssa. Suosituksia voidaan laatia yrityksille, kunnille, muille organisaatioille, toiminnallisille yksiköille tai näiden yhdistelmille. Ne ovat soveltuvin osin monistettavissa tai räätälöitävissä eri alueiden ja toimijoiden tarpeisiin. TP2 Kiertotalouden kokeilut ja pilotit TP2:ssa mahdollistetaan kiertotalouden kokeilujen ja -pilottien toteutus sekä liiketoimintamallien kehittäminen aidoissa toimintaympäristöissä, kuten kierrätyskauppakeskuksessa. Kokeilut tukevat ratkaisukeskuksen palvelukonseptien testaamista ja Savon sivuvirta -verkkoalustan jatkokehittämistä. Toimintaympäristöissä tunnistetaan ja kehitetään ratkaisuja kiertotalouden käytännön haasteisiin yhteistyössä yritysten, oppilaitosten, kuluttajien ja muiden toimijoiden kanssa. Niiden toimivuutta, ympäristövaikutuksia ja skaalautuvuutta arvioidaan. Tavoitteena on synnyttää pysyviä toimintamalleja ja ratkaisuja, lisätä vihreän s |
| Tulokset | Hankkeen konkreettiset tulokset toimenpidekokonaisuuksittain:
TP1: Kiertotalouden ratkaisukeskuksen toimintamalli ja uudelleenkäytön suositukset Hankkeen ensimmäisessä työpaketissa kehitetään ja dokumentoidaan Pohjois-Savoon kiertotalouden ratkaisukeskuksen toimintamalli, toimintasuunnitelma ja seurannan käytännöt. Tuloksena syntyy kuvaus ekosysteemistä, sen palvelu- ja arvolupauksesta, visiosta sekä päätavoitteista tuleville vuosille. Lisäksi laaditaan maakunnallinen selvitys siitä, millaisia palveluita ratkaisukeskukselta odotetaan ja toivotaan, ja tämän pohjalta muotoillaan palvelutarjoomaehdotus palvelumuotoiluprosessin avulla. Yhdessä Elävä säätiön kanssa tuotetaan uudelleenkäytön suosituksia ja niihin liittyviä seurantasuunnitelmia. Tulosten laadullinen todentaminen perustuu toimintamallin ja palvelutarjooman kuvauksiin, ekosysteemin toiminnan arviointiin sekä suositusten vaikuttavuuden seurantaan. Määrällisesti tuloksia voidaan mitata esimerkiksi laadittujen suositusten, palvelumallien ja selvitysten määrällä sekä ekosysteemin jäsenten ja palveluiden käyttäjien lukumäärällä. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Kiertotalouden ratkaisukeskuksen toimintamallin, toimintasuunnitelman ja seurannan kuvaus - Kiertotalouskauppakeskuksen yhteisötoimintamalli - Kuvaus ekosysteemistä ja sen toiminnasta (sisältäen palvelu- ja arvolupauksen, vision ja päätavoitteet seuraaville vuosille) - Maakunnallinen selvitys Kiertotalouden ratkaisukeskukselta odotettavista ja toivottavista palveluista - Palvelutarjooma ehdotus (perustuu selvitykseen ja palvelumuotoiluprosessiin) - Uudelleenkäytön suositukset seurantasuunnitelmineen dokumentoituna TP2: Kiertotalouden kokeilut ja pilotit Toisessa työpaketissa tehdään ja raportoidaan palvelutestauksia sekä arvioidaan niiden toteutettavuutta ja kysyntää. Lisäksi kuvataan toimintaympäristöpilottien ympäristövaikutuspote ntiaali ja avustetaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja. Pilottien tulokset dokumentoidaan raportteihin, joiden avulla voidaan arvioida kokeilujen vaikuttavuutta ja skaalautuvuutta. Laadullinen todentaminen perustuu pilottien ja palvelutestauksien kuvauksiin sekä ympäristövaikutusten arviointiin, kun taas määrällinen mittaaminen voidaan toteuttaa esimerkiksi toteutettujen pilottien, kehitettyjen palveluominaisuuksien ja osallistuneiden yritysten, organisaatioiden ja toimijoiden määrällä. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Kuvaukset palvelutestauksista ja niiden toteutettavuudesta sekä arvio palvelun kysynnästä - Kuvaukset toimintaympäristöpilottien mukaisen toiminnan ympäristövaikutuspotentiaalista - Kuvaukset toimintaympäristöpilottien yhteydessä kehitetyistä tai avustetuista kiertotalouden liiketoimintamalleista - Raportit piloteista TP3: Kiertotalousosaamisen ja -yrittäjyyden kehittäminen Kolmannessa työpaketissa kartoitetaan ja selvitetään kiertotalouden opetussisältöjen kehittämistarpeet eri ammatillisissa tutkinnoissa, ja tätä tietoa hyödynnetään oppimisprojektien suunnittelussa. Tuloksena syntyy kuvaus toimintamallista, jolla oppimisprojekteja toteutetaan hyödyntäen kierrätyskauppakeskusta ja ratkaisukeskusta oppimisympäristönä. Kehitetään kiertotalouden oppimiskokonaisuus, johon sisältyy opinnollistettu vierailu kierrätyskauppakeskuk sessa. Lisäksi luodaan toimintamalli ja vuosikello ylialaisille ja oppilaitosten yhteisille kiertotalouden oppimisprojektien suunnittelulle ja toteutukselle. Tulosten laadullinen todentaminen perustuu oppimisprojektien ja toimintamallien kuvauksiin sekä opiskelijoiden ja opettajien kokemuksiin, kun taas määrällisesti voidaan mitata esimerkiksi toteutettujen oppimisprojektien, osallistuneiden opiskelijoiden ja kehitettyjen oppimiskokonaisuuksien määrää. Ryhmähankkeen tuloksena syntyy: - Kartoitus kiertotalouden opetussisältöjen kehittämistarpeista eri ammatillisissa tutkinnoissa (kartoitusta hyödynnetään oppimisprojektien suunnittelussa) - Kuvaus toimintamallista oppimisprojektien toteutuksesta h |
| Kumppanit | Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Savonia-ammattikorkeakoulun, Elävä säätiön, Tohtori Matthias Ingmanin säätiön sekä Savon Koulutuskuntayhtymän kesken.
Hankkeen kohderyhmänä ovat pk-yritykset, jotka haluavat kehittää kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja ja kokeiluja. Hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden testata ja arvioida uusia ratkaisuja sekä osallistua kumppanuusverkoston ja kiertotalouden ekosysteemin rakentamiseen. Hankkeen toimet tavoittelevat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalouden alalla etsiviä pien- ja kevytyrittäjiä tai niiksi aikovia. Kohderyhmänä ovat lisäksi järjestöt ja yhteisöt, jotka voivat toteuttaa kiertotalouden kokeiluja aidoissa toimintaympäristöissä sekä osallistua paikallisen uudelleenkäyttöverkoston vahvistamiseen. Järjestöt voivat hyödyntää kauppakeskusympäristöä toimintansa näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kaupungit ja kunnat voivat hyödyntää hanketta osana vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen tavoitteita, työllisyyden edistämistä ja kuntalaisten osallistamista. Kunnat voivat toimia sekä mahdollistajana että aktiivisena kumppanina kiertotalouden kokeiluissa ja verkostojen rakentamisessa. Kunnat ovat keskeisiä toimijoita ekosysteemissä ja voivat tukea uudelleenkäytön suositusten jalkauttamista. Hankkeen keskeisiin kohderyhmiin kuuluvat eri koulutusalojen, erityisesti ammatilliset opiskelijat ja opintoihin suuntautuvat henkilöt, joille hanke tarjoaa mahdollisuuden kehittää kiertotalousosaamista käytännönläheisissä oppimisympäristöissä. Hanke tukee myös työelämäyhteyksien rakentamista tuomalla yhteen oppilaitokset, yritykset, järjestöt ja kuntaorganisaatiot. Tämä mahdollistaa opiskelijoille verkostoitumisen ja osaamisen kehittämisen aidoissa toimintaympäristöissä. Myös ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön kiertotalousosaamista vahvistetaan hankkeen toimenpiteillä. |
| Rahoittaja | EAKR 2021-27 |