Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Jätevesien mikroepäpuhtauksien poistomenetelmien soveltuminen PFAS-yhdisteiden poistoon ja vaikutukset mikrobilääkeresistenssiin (AMR) |
| Aloituspäivä | 1.10.2025 |
| Lopetuspäivä | 15.6.2027 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Petri Juntunen |
| Kuvaus | Tämän hankkeen tavoitteena on todentaa mikroepäpuhtauksien poistoon tunnetusti soveltuvien jätevesien käsittelymenetelmien poistotehokkuutta myös PFAS-yhdisteisiin. Samalla arvioidaan myös ko. puhdistusmenetelmien vaikutusta mikrobilääkeresistenssin (AMR) vähentämiseen. |
| Kehittämistarve | Mikroepäpuhtauksien poistovaatimus tulee lisäämään investointitarpeita nykyisille jäteveden-puhdistamoille. Tulevien haitta-aineiden poiston investointien kannalta on tarkoituksenmukaista selvittää, kuinka tehokkaita mikroepäpuhtauksien poistoon käytettävät menetelmät ovat myös PFAS-yhdisteiden poistossa ja mikrobilääkeresistenssin vähentämisessä. |
| Toimenpiteet | Hankkeen toteutus jakautuu seuraaviin toimenpiteisiin:
1.) Koekohteina olevien jätevedenpuhdistamoiden mikroepäpuhtauksien ja PFAS-yhdisteiden poistotehokkuuden perustason selvittäminen. 2.) Mikroepäpuhtauksien poistoon tyypillisesti sovellettavien puhdistusmenetelmien poistotehokkuuden pilotointi jätevesilaitoksilla mikroepäpuhtauksien sekä PFAS-yhdisteiden ja AMR:n vähentämiseen. 3.) Mahdollisesti tarvittavien tehostavien toimenpiteiden ja/tai yhdistelmäprosessien tunnistaminen ja pilotointi PFAS-yhdisteiden ja AMR:n poistotehokkuuden lisäämiseksi. 4.) Potentiaalisten tehostavien toimenpiteiden toteutettavuuden ja kustannustason arviointi täyteen mittakaavaan. 5.) Suositukset vaadittavista lisätoimenpiteistä PFAS-yhdisteiden poiston tehostamiseksi sekä AMR:n vähentämiseksi. |
| Tulokset | Hankkeen kokeelliset toimenpiteet toteutetaan testaamalla puhdistusmenetelmien toimivuutta pilot-mittakaavassa käytössä olevilla jätevesilaitoksilla. Hankkeen kokeellinen toiminta kohdennetaan kahdelle ns. tyyppilaitokselle, joista toinen edustaa perinteistä jätevesien käsittelyprosessia varustettuna tertiäärikäsittelyllä ja toinen uusinta teknologiaa edustavaa MBR-kalvobioreaktoriin pohjautuvaa jätevedenpuhdistamoa. Edellä kuvatut tyyppilaitokset edustavat suurimmissa suomalaiskaupungeissa yleisesti käytössä olevia jätevedenpuhdistamoita. |
| Kumppanit | Savonia-ammattikorkeakoulu oy (Savonia) toimii hankkeen toteuttajana vastaten hankkeen koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi Savonia vastaa hankkeen aikaisten pilotointien käytännön toteutuksesta sekä tulosten raportoinnista. Toimenpiteet sisältävät mm. tarvittavien koelaitteistojen toimittamisen pilotointeihin, pilotointijaksojen aikaisen laitteistojen operoinnin, näytteenoton ja perusvesianalyysien toteutuksen, sekä teknisen tuen laitteistojen käyttöön ja ylläpitoon. Savonialta hankkeeseen osallistuu Vesiturvallisuus-tutkimusalan asiantuntijoita, laitteistoja sekä analytiikkaa. Osa analyyseistä toteutetaan ostopalveluna.
Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään Kuopio Water Cluster -verkoston laaja-alaista osaamista (www.kuopiowatercluster.fi) ja analyysivalmiuksia sekä olemassa olevia laitteistoja tarvittavilta osin. Kuopion Vesi toimii hankkeen yhteistyökumppanina ja osarahoittajana osoittaen hankkeen käyttöön tarvittavat pilotointikohteet Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolta, Kuopiosta. Lisäksi Kuopion Vesi osallistuu hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Mikkelin kaupunki, Mikkelin Vesi toimii hankkeen yhteistyökumppanina ja osarahoittajana osoittaen hankkeen käyttöön tarvittavat pilotointikohteet MetsäSairilan Jätevesipuhdistamolta, Mikkelistä. Lisäksi Mikkelin Vesi osallistuu hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. |
| Rahoittaja | Ympäristöministeriö |