Käynnissä olevat hankkeet
Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | BIOPRO365 -Bioenergiaa ja maanparannusaineita neljänä sesonkina |
| Aloituspäivä | 1.10.2025 |
| Lopetuspäivä | 31.3.2028 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Harri Auvinen |
| Kuvaus | Hankkeen strategisina tavoitteina on (1) kehittää Pohjois-Savon alueen puutarha-alan (elintarviketuottajien, kukka- ja puuntaimiviljelijöiden) turpeettomia kasvulustoja ja tähän liittyvää TKI-osaamista, (2) tukea viljelyssä kriittisten kasvutekijöiden selvittämistä yritysten tarpeiden mukaisesti ja vahvistaa liiketoiminnan kasvattamisesta, (3) lisätä kaupallistamista tukevan kriittisen tiedon jakamista/tiedonsiirtoa alueen alan toimijoiden kesken, (4) edistää kiertotaloutta Pohjois-Savossa mm. mahdollistamalla maanparannusaineiden ja kierrätyslannoitteiden kehittämistä sekä (5) vahvistaa maatilojen bioenergian tuotannon omavaraisuutta, edistää kasvien viljelyä ja vihreän hiilidioksidin hyödyntämistä paikallisesti. |
| Kehittämistarve | BIOPRO365 -hankkeessa edistetään puutarhojen (elintarviketuotanto, kukkien ja puuntaimien viljely) ja maatilojen (maidon- ja lihantuotanto) toimintavarmuutta mahdollistaen energiantuotannon kehittämisen ja sivuvirtoihin pohjautuvien materiaalien ja ratkaisujen valmistamisen sekä hyödyntämisen. Puutarhat etsivät aktiivisesti ratkaisuja turpeen korvaajiksi ja biotalouden sivuvirroille todennetaan samanaikaisesti uusia käyttökohteita. Suomen huoltovarmuuden kannalta maatilojen kilpailukyvyn ja kotimaisen ruoantuotannon edistäminen ovat Euroopan geopoliittisen tilanteen vuoksi tärkeitä teemoja.Kotieläintuotannon rakennemuutos on ollut hyvin vahvaa Suomessa koko 2000-luvun, mikä näkyy mm. lypsykarja- ja lihantuotantotilojen tilakoon kasvuna. Maatilamittakaavan biokaasuntuotanto on aktivoitunut viime vuosien aikana niin maakunnassa kuin muuallakin Suomessa. Lannan käsittely biokaasuprosessin kautta muuntaa ravinteet kasvien kannalta käyttökelpoisempaan muotoon. Biokaasuprosessin aikana suuri osa materiaalissa olevasta orgaanisesta typestä muuttuu liukoiseksi ammoniumtypeksi, joka on peltoviljelyssä nopeammin kasvien hyödynnettävissä. Biokaasuprosessin käsittelyjäännöksen lannoitekäytössä typen huuhtoutuminen vesistöihin jää pienemmäksi kuin käytettäessä lantaa suoraan pellolla. Samalla tuotetaan energiaa biokaasuna tilan tarpeisiin.Biokaasuntuotannon tehostaminen peltobiomassoilla on kannattavaa, sillä lannasta tuotetun energian määrä on rajallinen ja lannan biokaasuntuottopotentiaali on keskinkertaista luokkaa. Tässä hankkeessa tutkitaan mitkä Suomen olosuhteissa kasvatettavat viljelykasvit soveltuvat parhaiten biokaasuntuotantoon tehostaen energiantuotantoa ja samalla kehittäen maatilojen omavaraisuutta. Samalla mahdollistetaan tiloille vuoroviljelyä eri tyyppisten kasvien muodossa.Hankkeessa edistetään kaupunkien ja lähikuntien kiertotaloutta kantavina kasvualustoina viherrakentamisessa. Jätekeskuksilla haravointi- ja nurmijätteiden määrä on valtava ja siitä muodostuva uusiomulta soveltuu sellaisenaan viherrakentamiseen. Vastaavasti purkubetonille etsitään uusiokäyttökohteita, sen soveltuessa parhaiten happamille maaperille. Näiden tuotteiden yhdistämisellä haetaan viherrakentamiseen uutta kiertotalouden mukaista kustannustehokasta ratkaisua.BIOPRO365 -hankeparissa investoitu ja käyttöönotettu olosuhdehuone mahdollistaa ympärivuotisen kasvien kasvatuksen, turpeettomien kasvatusalustojen kehittämisen ja biotalouden sivuvirtojen kustannustehokkaan testaamisen uusien tuotteiden tuottamiseksi. Olosuhdehuoneessa voidaan mallintaa kriittisiä tekijöitä, kuten vedenpidätyskykyä tai ravinteiden kierrätystä biotalouden sivuvirroista kasvualustoihin. Hankekonsortion laboratoriot mahdollistavat laajan analytiikan sivuvirtojen, tuotettujen kasvatusalustojen ja kasvien turvalliseen testaamiseen. Laboratoriossa voidaan lisäksi testata erilaisten kasvien metaanintuottopotentiaalia maatilojen kannattavuuden tehostamisessa. |
| Toimenpiteet | Hanke on jaettu neljään työpakettiin:TP1: Puutuote- ja elintarviketeollisuuden sekä muiden haitta-aineettomien sivuvirtojen demonstrointi olosuhdehuoneessa turpeettomiksi / kantaviksi kasvatusalustoiksi.TP2: Bioenergiakasvien viljely ja demonstrointi maatilojen biokaasulaitosten kannattavuuden tehostamisessaTP3: Biopohjaisten turpeettomien kasvualustojen testaaminen ja tehostaminen puutarha- ja metsäalan tuotannossa.TP4: Tiedonsiirto ja tila- sekä yritystoimintaTP1: Puutuote- ja elintarviketeollisuuden sekä muiden haitta-aineettomien sivuvirtojen demonstrointi olosuhdehuoneessa turpeettomiksi / kantaviksi kasvatusalustoiksi (vetovastuu Savonia)Savonia-amk:n toteutus: Toimenpidekokonaisuudessa kartoitetaan maakunnan haitta-aineettomat alihyödynnetyt sivuvirrat puutuote ja elintarviketeollisuudesta. Niiden tarkka koostumus (ravinteet, hivenaineet ja raskasmetallit) analysoidaan laboratoriossa sekä tehdään tarvittaessa prosessointia esikäsittelynä ja näiden pohjalta laaditaan demonstraatio suunnitelma olosuhdehuoneessa. Toimenpiteiden tavoitteena tuottaa kokeellisen tutkimustyön kautta kvantitatiivista tietoa ravinteiden kierrätyksestä prosessoiduista sivuvirroista kasvien hyötykäyttöön. Kvantitatiiviset tulokset ovat välttämätön edellytys sivuvirtojen hyödynnettävyydelle kasvatusalustana sekä turpeettomien uusiotuotteiden käyttöönotolle ja yleistymiselle.Maakunnassa on tunnistettu ja kartoitettu aiemmissa hankkeissa saatavilla olevia kierrätyslannoitteiden raaka-aineita, mutta valmistettujen kierrätyslannoitteiden markkinoinnista ja myynnistä on muodostunut pullonkaulailmiö. Toimenpidekokonaisuutena selvitetään kierrätyslannoitevalmisteiden käytön markkinat ja niiden jalostamisen potentiaali sekä mahdollistetaan uusien kaupallistettavien tuotteiden tuottaminen. Hankkeessa kerätään koottu tieto soveltuvista raaka-aineista ja jalostettavista tuotteista alan toimijoiden yhteiskäyttöön.Toisena kokonaisuutena tässä työpaketissa suunnitellaan ja edistetään kiertotaloutta kenttäkokeina kaupungissa ja lähikunnissa viherrakentamisen kantavia kasvualustoja testaamalla. Suunnittelutyössä huomioidaan maakunnan jätekeskuksien haravointijätteistä ja muista orgaanisista materiaaleista maatuneet uusiomullat sekä purkubetonin käyttö. Kenttäkokeille mietitään tarkka reseptiikka, valikoidaan niihin soveltuvat kasvit ja puut sekä toteutetaan hankkeen toimesta kasvualustojen seurantaa (tarkastuskäynnit ja analytiikka) koko hankkeen ajan.Kolmantena kokonaisuutena hankkeessa seurataan vuonna 2025 perustettuja kenttäkokeita. Teollisuudessa syntyvällä tuhkalla on perustettu metsäpilotointi, jonka tarkoituksena on tutkia sen kykyä edistää puiden kasvua ja biohiilen hyödyntämiselle on vastaavasti perustettu peltokokeet edistämään ravinteiden kierrättämistä peltoon ja edelleen kasveihin puuperäisitä sivuvirroista.Toimenpiteenä toteutetaan investointihankkeen laitteiden kilpailutus- ja hankintaprosessit, tehdään tarvittava suunnittelutyö olosuhdehuoneen toteutuksesta ja huolehditaan laitteiden käyttöönotosta. Savonian toteutukseen sisällytetään ostopalveluna analyysipalveluita sekä erilaisia tarvikehankintoja.Työpakettia tehdään koko hankeajan ja se on resursoitu seuraavasti: Savonia-amk 23 htkk ja UEF 11 htkk.TP2: Bioenergiakasvien viljely ja demonstrointi maatilojen biokaasulaitosten kannattavuuden tehostamisessa (vetovastuu Savonia)Savonia-amk:n toteutus: Suomalaisten viljelijöiden mielenkiinto bioenergiaraaka-aineiden tuotantoon, tarjontaan ja bioenergiayrittäjyyteen on kasvanut viime aikoina. Bioenergian raaka-aineita voidaan saada niin pelloilta kuin metsästäkin. Viljelijöiden halukkuus lisätä bioenergiaraaka-aineiden tuotantoa perustuu niiden kilpailukykyyn fossiilisten polttoaineiden hinnan nousun myötä. Bioenergian tuotantoon soveltuvien kasvien viljelyssä huomioidaan biologinen typen sidonta. Tunnetusti palkokasvit pystyvät sitomaan symbioottisesti typpeä juurinystyröissä elävien lajispesifien bakteerien avulla. Eri palkokasvien typensidontapotent |
| Tulokset | Paikallisista alihyödynnetyistä sivuvirroista (haitta-aineellisista tai haitta-aineettomista) valmistetuilla kasvatusalustoilla tuotetaan pilotointien jälkeen yrityksille konkreettista käytännön tietoa turpeettomien kasvatusalustojen turvallisesta käytöstä. Kehittämistoimet edistävät yrityksiä kohti ympäristövastuullisuutta ja tehokkaampaa kiertotaloutta. Hankkeen tuloksena on syntynyt toimintamalleja yritysten sivuvirtojen hyödyntämisestä sekä uutta yritysten välistä yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi. Kehittämistoimien avulla materiaalitehokkuus on lisääntynyt ja sivuvirtojen hyödyntäminen parantunut sekä uusiotuotteita syntynyt. Luonnonvarojen kestävä käyttö lisääntyy kierrätysmateriaalin käytön tehostuessa ja neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentyessä.Savonian ja UEF:n yhteistyöllä hankkeessa saavutetaan seuraavat keskeiset välittömät tulokset:1. vähintään 4 kpl. paikallisiin biotalouden sivuvirtoihin perustuvia kierrätyslannoiteseoksia ja/tai maanparannusaineita tai kasvatusalustoja2. seosten testaustulokset laboratoriossa ja parhaiden seosten osalta myös nurmiviljelyn kenttäkokeissa tai vastaavat pilotoinnit yrityksissä3. vähintään 4 kpl. muita sivuvirtoihin perustuvaa tuoteaihiota, jotka on huolellisesti tutkittu laboratoriossa ja demonstroitu olosuhdehuoneessa4. protokolla mikromuovien määritykseen maa-aineksesta/kasvualustasta5. uusi osaaminen yrityksissä liittyen hankkeen fokusoituihin kehittämiskohteisiin 6. bio- ja kiertotalouden osaamiskeskittymän keskitetyt palvelut alueen yrityksille tutkimuspalveluina ja uusien tuotteiden tuottamiseksi.7. laboratorioympäristö tarjoaa nykyaikaisen osaamiskeskittymän yritysten tarpeiden mukaisesti liiketoiminnan kasvattamiseen ja kehittämiseen kiertotalouden saralla. |
| Kumppanit | Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pohjoissavolaiset bio- ja kiertotalousalan yritykset, palveluyritykset, toiminnanharjoittajat, kaupungit ja kunnat, maa- ja metsätalouden harjoittajat sekä tutkimus- ja oppilaitokset. Lisäksi kohderyhmänä ovat biotalousalan toimijat laajemmin kansallisesti. |
| Rahoittaja | JTF 2021-27 |
