Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittäminen |
| Aloituspäivä | 1.8.2023 |
| Lopetuspäivä | 31.3.2026 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Riitta-Liisa Kumpulehto |
| Kuvaus | VAASI-hankkeen päätavoitteena on selvittää, jäsentää ja konkretisoida lastensuojelun
sijaishuollon ammatillisia kompetensseja, osaamisvaatimuksia ja koulutustarpeita sekä rakentaa tähän tietoon perustuen osaamisprofiililtaan heterogeenisen sijaishuollon henkilöstön käyttöön digitaalisia itseopiskelun verkko-oppimateriaaleja yhteistyössä sijaishuollon henkilöstön ja palvelutuottajien kanssa. Hankkeen tarkempina tavoitteina on: 1. Kartoittaa sijaishuollon osaamisvajeita ja koulutustarpeita sekä niiden alueellisia eroja maakuntakohtaisten osaamiskartoitusten avulla 2. Vahvistaa koulutustaustalta ja osaamisprofiililtaan sijaishuoltoyksiköiden heterogeeninen henkilöstön osaamista koulutuksen avulla 3. Vahvistaa sijaisperheiden ammatillista osaamista koulutuksen avulla. 4. Vahvistaa koulutuksen avulla lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden osaamista liittyen sijaishuollon viranomaisyhteistyöhön, päätösten tekoon ja niiden valmisteluun, palveluiden järjestämiseen ja saatavuuteen sekä kilpailutukseen. 5. Luoda henkilöstölle ja organisaatioiden käyttöön helposti saatavilla oleva jatkuvan oppimisen verkko-oppimateriaali maakunnalliset erityistarpeet huomioiden. 6. Kehittää sijaishuollon laatua parantamalla sijaishuollon ammattilaisten kykyä hyödyntää eri ammattiryhmien osaamista ja organisaatioiden resursseja 7. Rakentaa koulutuksen ja sijaishuollon palveluntuottajien jatkuvan yhteiskehittämisen rakenne ja käytännöt. |
| Kehittämistarve | Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen kustannukset ovat jatkuvasti nousussa ollen tällä hetkellä lähes 1 mrd€ vuodessa. Sijaishuoltoon investoidaan merkittäviä summia, mutta sijaishuollon eri toimijoilta välittyy vahva huoli sijaishuollon laadusta ja henkilöstön osaamisvajeesta (Julkilausuma, lastensuojelujärjestöt 2020). Keskeisiä ongelmia lastensuojeluyksiköissä tällä hetkellä ovat henkilöstön huono resursointi ja osaamisen puutteet. On epäselvää, millä tavalla Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 § (ammattipätevyyden ylläpitäminen ja osaamisen
kehittäminen) käytännössä toteutuu. Sijaishuollon ajankohtainen haaste on myös, ettei lastensuojelun laitoshoitoon onnistuta rekrytoimaan ja sitouttamaan päteviä työntekijöitä. Epäselvää lisäksi on mitä erityistasoinen ja vaativan tason laitoksen hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustyö on ammatillisena työnä ja osaamisena. Kelpoisuusehdot ovat väljät, jolloin ostopalveluperustainen sijaishuolto voi tarkoittaa vaihtelevia osaamispainotuksia työhönotossa. On tärkeää löytää laajemmin kansallisella tasolla ymmärrys siitä, mitä ammatillinen sijaishuolto on ja mitä osaamista se edellyttää. Tällä hetkellä sijaishuoltopaikkojen ammatillisen työn sisällölliset osaamisodotukset rakentuvat pitkälti kilpailutusten luomien ehtojen kautta. Osaamisodotukset vaihtelevat palvelunostajasta riippuen ja ovat osin ristiriitaisia keskenään. Epäselvää on se, millaiseen ymmärrykseen ja tietoon ne perustuvat sijaishuollon ammatilliseen työhön ja osaamiseen liittyen. Pohjois-Savon alueella on vaikeuksia saada sijaishuoltoon pitkäaikaiseen työskentelyyn sitoutuneita työntekijöitä alan yrityksiin. Tämä haastaa sijaishuollossa toimivien osaamista ja työssäjaksamista. |
| Toimenpiteet | Työpaketti 1 HANKEHALLINTO, VIESTINTÄ JA TIEDONTUOTANTO:
Hankkeen aikataulun ja toimenpiteiden seuranta ja arviointi, budjettiseuranta ja talousraportointi, toteutuksen ja työpakettien sisällöllinen raportointi, hankkeen sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelu ja toteutus, dokumenttienhallinta, hanketiimin tapaamiset ja sisäinen toimintojen koordinointi, yhteydenpito sidosryhmiin, mahdolliset hankintasopimukset ja kilpailutukset, ohjausryhmän toiminta, tulosten levittäminen. Työpaketti 2 SIJAISHUOLLON OSAAMISKARTOITUS Työpaketissa tehdään osaamiskartoitus sijaishuollon eri ammattiryhmien osaamistarpeista sekä toiveet toimenpiteiksi osaamisen vahvistamiselle. Ammatillinen ydin- ja erityisosaamisen kartoituksen tarkempi toteuttamistapa ja -aikataulu suunnitellaan yhdessä sijaishuoltoyksiköide n ja hyvinvointialueiden sekä maakuntien alueella sijaitsevien lastensuojelun toimijoiden kanssa (sijaishuollon vastuuhenkilöt, sosiaalityöntekijät, ohjaajat sekä perhehoitajat). Osaamiskartoituksessa käytetään osallistavia työmenetelmiä: webinaaritapaamisten sarja sekä työpajoja sijaishuollon yksiköissä. Työpajoissa myös arvioidaan, miten digitaalista materiaalia voisi hyödyntää sijaishuollon työntekijöiden ammatillisuuden vahvistamisessa ja kouluttautumisen tukemisessa. Työpaketissa kartoitetaan myös lasten ja nuorten näkemyksiä sijaishuollon henkilöstön osaamisesta lapsille ja nuorille sopivilla menetelmillä luottamuksellisessa ilmapiirissä. TYÖPAKETTI 3 TP3 KOULUTUSSISÄLTÖJEN MUOTOILU YHTEISKEHITTÄEN Yhteiskehittämisen tavoitteena on tehdä yhdessä osaamista vahvistavia koulutussisältöjä, jotka on kartoitettu TP2 avulla. Dialogisella otteella saadaan esille ja käyttöön henkilöstön näkemys verkko-oppimisen pedagogisista ja opiskeluun motivoivista ratkaisuista. Yhteiskehittämistyöpajat organisoidaan käyttäen toimiviksi todettuja toimintamalleja kuten ennakointifoorumit, vaikutusketjujen analyysit ja asiantuntijapaneelit. Hankkeessa kehitettävien opintokokonaisuuksien sisällöistä ja mallista määritellään sijaishuollon toimijoiden kanssa yhteiskehittämispajoissa, jotka järjestetään digitaalisesti tai paikan päällä. Työpajat järjestetään kaikissa niissä maakunnissa ja hyvinvointialueilla, joilla hanke toteutuu. Työpaketin toteuttamisen aikana järjestetään kaksi webinaaria. TYÖPAKETTI 4 VERKKO-OPPIMATERIAALIN TUOTTAMINEN Hankkeen toteuttajat määrittelevät yleiset digitaalisen pedagogiikan perusperiaatteet, käsitteet ja käytännöt sekä mallintavat niiden sovellettavuutta työpaikoilla toteutuvaan osaamisen vahvistamiseen. Tämän määrityksen ja hankkeessa luotujen materiaalien pohjalta luodaan noin 5 eri osaamisalueen mukaista oppimiskokonaisuutta. Hankkeen toteuttajat suunnittelevat, tuottavat ja kokoavat digitaalisen oppimateriaalin ja itseopiskeluun motivoivat verkkoaktiviteetit ja oppimistehtävät. TYÖPAKETTI 5 OPPIMATERIAALIN PILOTOINTI JA OPPIMISKOKONAISUUKSIEN VIIMEISTELY Oppimateriaalia pilotoidaan yhteistyöorganisaatioissa ja kerätään käyttäjäkokemuksia (itseopiskelu, aikaresurssit, verkkomateriaalit, aktiviteetit, oppimistulokset). Turun ammattikorkeakoulu perehdyttää hankkeen toteuttajat ja yhteistyökumppanit hankkeessa luotujen oppimiskokonaisuuksien ja niiden sisällä olevien materiaalien hyödyntämiseen. Työelämärelevanssia ja oppimateriaalin käytettävyyttä arvioidaan yhdessä sijaishuollon henkilöstön ja palvelutuottajien kanssa. Saadun palautteen ja kehitysehdotusten pohjalta hankkeen toteuttajat viimeistelevät digitaaliset oppimateriaalit ja sisällöt sekä luovat niistä osaamisaluettain oppimiskokonaisuudet. Digitaalisen oppimateriaalin ylläpito ja kehittäminen jatkuu hankkeen päättymiseen asti. Hankkeessa tehdyt oppimiskokonaisuudet ovat yhteistyökumppaneiden sekä muiden sijaishuollon koulutusta tarjoavien organisaatioiden käytössä. Hankkeen päättyessä organisaatiot huolehtivat itse oppimiskokonaisuuksien saatavuudesta omissa verkkoalustoissaan. Työpaketti 6 Vaa |
| Tulokset | Hankkeen pääasiallisena lopputuloksena on tilanneselvitysten ja oppimateriaalin yhteiskehittämisen myötä tapahtunut osallistuneiden osaamisen vahvistuminen, joka vastaa paremmin sijaishuollon ja yhteiskunnan tarpeisiin.
Osaaminen tunnistetaan tehdyn osaamiskartoituksen avulla aiempaa paremmin. Lastensuojelun sijaishuollon organisaatioiden oppimismyönteinen ilmapiiri kehittyy helposti saatavilla olevan, aikaan ja paikkaan sitomattoman itseopiskelumateriaalin myötä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä sijaishuollon toimijoiden ja työntekijöiden kanssa, jolloin oppimateriaalin kehittäminen perustuu käytännölliseen tietoon, yhteiseen reflektointiin ja konsensuksen rakentamiseen. Oppimateriaalin käyttö on varmistettu luodulla toimintamallilla, jolla sen eri teemat integroidaan sopivan kokonaisina itseopiskeltavina paketteina työntekijöiden työtehtäviin ja jatkuvan oppimisen periaatteeseen sekä työnantajan täydennyskoulutusvelvoitteeseen. Toimintamalli ja alueelliset verkostot on rakennettu tulevia sijaishuollon kehittämistarpeita varten. Vastaavaa sijaishuollon koulutusta monitoimijaiselle ja moniammatilliselle henkilöstölle ei aiemmin ole ollut saatavilla, vaikka tarve on ollut tiedossa pitkään. Hankkeen päätyttyä tähän tarpeeseen on vastattu. VAASI-hanke noudattaa jatkuvan arvioinnin periaatetta. Hankkeen aikana toteutetaan TP6:ssa mittauspisteet 1., 2., 3., sekä lisäksi loppuarviointi. Lisäksi arvioidaan hankkeen välittömät vaikutukset kohderyhmiin (osaamisen vahvistumiseen ja työyhteisön oppimiseen liittyen), tulosten hyödynnettävyys ja skaalaaminen sekä hankkeen kansallinen merkitys. Mittaukset toteutetaan määrällisin ja laadullisin mittarein, joista tiivistys tarkemmin toteutusosiossa. Arvioinnin tukena ja seurantaa toteuttamassa hankkeella on myös ohjausryhmä. Työpaketissa TP6 kehitetään sijaishuollon ammatillisen erityisosaamisen mittaristo. Mittariston ja esiselvitysten pohjalta hahmotellaan sijaishuollon osaamisprofiilia, jonka rakentamisessa otetaan huomioon kattavasti näkökulmat niin asiakkailta kuin työtä tekeviltä. Työn taustana toimivat sijaishuollon valtakunnalliset laatukriteerit, samoin kuin vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotukset. Koko hankkeeseen vahvasti sisäänkirjoitettu yhteiskehittäminen leimaa myös arviointimittariston ja osaamisprofiilin rakentamista. Myös arviointikriteerien luomisessa kohde- ja sidosryhmät osallistetaan prosessiin. Osaamisprofiilin rakentamisessa keskitytään ennakoivaan otteeseen, koska nykytilanne on osin tiedossa ja tietämys vahvistuu hankkeen esiselvityksissä. |
| Kumppanit | Toteuttajakumppanit ovat Turun ammattikorkeakoulu, Tampereen korkeakoulusäätiö sr, Lapin ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy.
Hanke kohdistuu lastensuojelupalveluissa sijaishuoltoon. Hankkeessa lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Hankkeen pääkohderyhmiä on neljä: 1) hyvinvointialueiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten sijaishuollon lastensuojelutyössä työskentelevä moniammatillinen, koulutustaustaltaan ja osaamisprofiililtaan heterogeeninen henkilöstö, jonka tämänhetkinen osaaminen tarvitsee päivitystä tai joiden sijaishuollon tehtävissä pysymistä turvataan, 2) lastensuojelun sijaishuollon päätöksenteosta ja toteutuksesta vastuussa olevat lapsen asioista vastaavat sosiaalityöntekijät, 3) hyvinvointialueiden sijaishuollon palveluiden kilpailutuksesta, hankinnoista ja valvonnasta vastaavat sosiaalityöntekijät 4) perhehoitajat. Sijaishuollon osaamisen vahvistamisten tarpeet ovat ylimaakunnallisia. Lastensuojelun sijaishuollon palveluita hankitaan ylimaakunnallisesti ja lapset voivat olla sijoitettuina eri puolille Suomea. Sijaishuollon isoimmat ammatilliset toimijat ovat suuria yrityksiä, ne toimivat ylimaakunnallisesti koko sijaishuollon kentässä. Välillinen kohderyhmä ovat uudet hyvinvointialueet, joille kohdentuu sijaishuollon järjestämisvastuu ja sitä kautta myös vastuu valvonnasta. Rakenteilla olevien osaamis- ja tukikeskusten (OT-keskukset) tehtävä on mahdollistaa vaativimman tason tuki sitä tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille moniammatillisesti, integroidusti ja koordinoidusti (Halila ym. 2021). Vaasi-hankkeessa toimijoiden monialaisen osaamisen kehittäminen ja eri hallintokuntien välinen yhteistyöosaaminen on yksi kehittämiskohde. Koulukotien mahdollinen asema vaativan sijaishuollon järjestämisessä tulevaisuudessa on henkilökunnan osaamisen ja rekrytoinnin kannalta merkittävä (STM 2020:28). Vaasi-hankkeessa yhteistyössä ja kehittämisessä on mukana myös koulukoteja. Lapsi- ja nuorisopsykiatria on keskeinen yhteistyökumppani lastensuojelussa, moniammatillisen yhteistyön ja osaamisen kehittäminen palvelee myös tätä yhteistyötä. Sijaishuollossa kasvavat lapset ja nuoret ja heidän läheisverkostonsa ovat myös keskeinen välillinen kohderyhmä Vaasi-hankkeessa. |
| Rahoittaja | ESR+ 2021-27 |