Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Seinätön taide. Taiteillen osallisuutta inhimilliseen arkeen. |
| Aloituspäivä | 1.9.2024 |
| Lopetuspäivä | 28.2.2027 |
| www-sivut | https://kuopiontaidemuseo.fi/seinatontaide/#:~:text=Sein%C3%A4t%C3%B6n%20taide%20-hanke%20on%20Savonia-ammattikorkeakoulun%20ja%20Kuopion%20taidemuseon |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Hanna Turunen |
| Kuvaus | Seinätön taide -hanke on Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion taidemuseon yhteistyössä toteuttama Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama ESR+ -hanke, joka pyrkii vahvistamaan muun muassa nuorten ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien osallisuutta, yhteenkuuluvuutta, henkistä kriisinkestävyyttä ja hyvinvointia taiteen avulla. Hankkeen toimintalinja on 4: Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi (erityistavoite 4.3: Yhdenvertaiseen osallisuuteen). Toimintalinjan tavoitteena on yksinkertaistettuna tukea työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, jatkuvaa oppimista ja joustavia koulutuspolkuja.
Seinätön taide – taiteillen osallisuutta inhimilliseen arkeen -nimeä kantavassa hankkeessa hyödynnetään monialaisia menetelmiä, taidepedagogiikkaa ja palvelumuotoilua ja tehdään uudenlaista yhteistyötä monenlaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke luo uudenlaisia osallistavia taidetoiminnan malleja, jotka edistävät tunteiden säätelyä, vuorovaikutustaitoja ja itsemääräämisoikeutta. Hankkeessa kehitetään palvelumalli ja valmennuksia, jotka mahdollistavat laajemman kohderyhmän osallistumisen taiteen kautta. Yhdessä teemme taidemuseosta avoimemman ja saavutettavamman tilan, jossa jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi ja arvokkaaksi. |
| Kehittämistarve | "Seinätön taide – Taiteillen osallisuutta inhimilliseen arkeen" -hankkeen tavoitteena on ratkaista Pohjois-Savon alueen keskeisiä haasteita, kuten nuorten syrjäytymistä, mielenterveysongelmia ja maahanmuuttajien heikkoa integroitumista, ja siten edistää työllistymistä. On tunnistettu, että monet alueen nuoret kohtaavat merkittäviä tunne-elämän ja psykologisia haasteita, jotka usein johtavat sosiaaliseen eristäytymiseen. Koulutetun työvoiman saatavuuteen vaikuttaa myös maahanmuuttajien heikko kiinnittyminen alueelle. Lisäksi sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilla ihmisillä ei ole riittävästi pääsyä taidepalveluihin, mikä asettaa heidät epätasa-arvoiseen asemaan kulttuuriosallisuuden suhteen.
Hanke, joka on Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion taidemuseon yhteistyöprojekti, pyrkii kehittämään osallistavan ja monialaisen palvelumallin, jossa taide tukee hyvinvointia, resilienssiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se tarjoaa taidepohjaisia toimintoja nuorille, maahanmuuttajille ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, auttaen heitä vahvistamaan sosiaalisia yhteyksiään ja itsemääräämisoikeuttaan. |
| Toimenpiteet | Hankkeen keskeiset toimenpiteet:
Kehittää uusi monialainen taide- ja hyvinvointipalveluja yhdistävä palvelumalli (TP1: Uudenlaisen palvelumallin kehittämistyö) Pilotoida asiakaslähtöisiä ja osallistavia taidetoimintoja (TP2: Asiakaslähtöinen taidetoiminta osana palvelumallia) Järjestää eri sidosryhmille koulutusta taidepedagogiikan ja palvelumuotoilun menetelmiä soveltaen (TP3: Tarvelähtöiset valmennukset ja koulutukset) Lisätä taidepalveluiden saavutettavuutta ja viestinnän vaikuttavuutta (TP4: Saavutettavan viestinnän asiakaslähtöinen kehittäminen) Laajentamalla taidetoimintaa museon seinien ulkopuolelle hanke pyrkii tekemään taiteesta kaikkien saavutettavissa olevaa ja luomaan avoimen, kutsuvan ympäristön, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi. Monialaisen lähestymistavan kautta hanke edistää yhteisön hyvinvointia ja varmistaa kestävät ja osallistavat taidepalvelut myös tulevaisuuden resurssihaasteissa. |
| Tulokset | Hankkeessa tavoitetaan yhteensä 225 henkilöä, joista yli puolet on alle 30-vuotiaita. Hankkeen toimintoihin osallistuminen on lisännyt osallistujien sosiaalista ja kulttuurista osallisuutta ja kannustanut joitakin heistä hakeutumaan koulutukseen sekä työnhakuun. Osallistujista 40 henkilöä on hankkeen päättyessä saanut täydennystä osaamiseensa ja ammattipätevyyteensä.
Vaikutusten seurantaa ja arviointia on tehty yhdessä kohde- ja sidosryhmien kanssa ja osallistujille on syntynyt kokemus siitä, että he ovat saaneet osallistua ja vaikuttaa taidetoiminnan palvelumallin kehittämistyöhön. Osallistujilta on kerätty palautetta, myös toiminnallisin keinoin, ja kokemuksiin pohjautuvaa tietoa on hyödynnetty jo hankkeen aikana uusien toimintojen, palveluiden ja valmennuksien edelleen kehittämisessä. Hankkeen tuloksena on syntynyt kohderyhmien kanssa testattu monialainen yhteistyöverkosto ja palvelumalli, joka on tuotteistettu. Sen avulla voidaan jatkossakin toteuttaa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää taidetoimintaa. Vakiintuneen palvelumallin myötä taidelähtöisen toiminnan rooli vahvistuu syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisevänä monialaisena toimintamuotona. On luotu uudenlaisia osallistavia taidetoiminnan malleja, jotka edistävät tunteiden säätelyä, vuorovaikutustaitoja ja itsemääräämisoikeutta. Lisäksi hankkeessa on kehitetty valmennuksia, jotka mahdollistavat laajemman kohderyhmän osallistumisen taiteen kautta. Hankkeen aikana on toteutettu monipuolista asiakaslähtöistä taidetoimintaa pilottitaideprojektien muodossa. Näihin projekteihin on osallistunut laajalti hankkeen kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä, joiden osallisuus, itsemääräämisoikeus, kulttuurinen sivistys ja alueelle kiinnittyminen on vahvistunut. Osallisuuden tavoitteet ovat selkeytyneet osaksi arjen toimintamuotoja ja sitä kautta vahvistaneet kyvykkyyttä ja motivaatiota hakeutua koulutukseen ja työnhakuun. Taidemuseolle on avattu luova tila ja hankkeessa on kehitetty siihen liittyen nuorille suunnattua toimintakonseptia. Myös taidemuseon näyttelykonseptia on uudistettu entistä yhdenvertaisemmaksi ja saavutettavammaksi. Taidemuseota on yhdessä kehitetty avoimemmaksi ja saavutettavammaksi tilaksi, jossa jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi ja arvokkaaksi. Hankkeen valmennuksiin osallistuneet ovat saaneet uusia keinoja kohdata haasteellisessa elämäntilanteessa olevia asiakkaita ja konkreettisia välineitä asiakaslähtöisen osallisuuden vahvistamiseen. He ovat saaneet myös henkilökohtaisia pystyvyyden kokemuksia vaikeiden tilanteiden kohtaamiseen ja siten uusia tulevaisuuden työkaluja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja elämänhallintaan. Hankkeen avoimiin valmennustilaisuuksiin ja erilaajuisiin täydennyskoulutuksiin on osallistunut esimerkiksi taidealan ammattilaisia sekä yrittäjiä ja opiskelijoita, ja he voivat hyödyntää uutta osaamistaan työssään. Valmennussisältöjen kehittäminen on vaikuttanut myös hankkeen toteuttajaorganisaatioiden osaamisen kehittämiseen ja on syntynyt esimerkiksi uusia koulutussisältöjä ja -tuotteita. Viestintää on kehitetty saavutettavammaksi, jotta jatkossakin tavoitetaan paremmin aiemmin vaikeasti tavoitettuja kohderyhmiä. Hankkeen kohderyhmiä on kuultu viestinnän kehittämiseksi. Hankkeen toiminnoista ja tuloksista on viestitty laajalti. |
| Kumppanit | |
| Rahoittaja | ESR+ 2021-27 |