Hankkeen tiedot

EU-logo, sekä teksti Euroopan unionin osarahoittama.
NimiTulevaisuuden työkyky - Korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn ja opintojen edistäminen digitaalisuutta hyödyntäen
Aloituspäivä1.8.2023
Lopetuspäivä31.12.2025
www-sivut-
TilaKäynnissä
YhteyshenkilöPirjo Venhovaara
KuvausHankkeen tavoitteena on ennakoiva opiskelukyvyn tukeminen sekä haasteiden varhainen
havaitseminen hyödyntäen hankkeessa kehitettäviä digitaalisia välineitä ja järjestelmiä.
Opiskelukyvyn tukemisessa vahvistetaan ennakoivaa lähestymistapaa, jolloin jo olemassa
olevat tukitoimet ovat entistä paremmin hyödynnettävissä. Hankkeen tavoitteena on tukea
opiskelijan sujuvaa etenemistä opinnoissaan, kehittää sekä tarjota varhaisen havainnoinnin
ja tuen keinoja sekä ehkäistä opintojen keskeytymistä. Hankkeessa tavoitteena on tukea
ja kehittää opiskelijaan liittyviä opiskelukyvyn eri osa-alueita, mm. keinoja opiskelijan arjen
hallintaan ja hyvinvointiin sekä tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja.
Tavoitteena on:
-kehitetään varhaisen tuen mallia lisäten opiskelijoiden oikea-aikaista ja jatkuvaluonteista
ryhmäohjausta. Ryhmätoiminnan avulla vähennetään opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyttä ja
yhteisöön kuulumattomuuden tunnetta sekä ehkäistään syrjäytymistä ja tällä tavalla edistetään
opiskelukykyä.
- vahvistetaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä ja opintojen seurantaa hyödyntäen
oppimisanalytiikan kehittämistä, digitalisaatiota ja pelillistämistä. Tästä hyötyvät myös
putoamisvaarassa olevat opiskelijat. Hankkeessa edistetään myös koulutuksen tarjoajan
analytiikkaosaamista, jotta oppimisanalytiikkaa pystytään hyödyntämään ja kehittämään
tehokkaasti opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemiseksi.
- lisätään opettajien ja ohjaushenkilöstön pedagogiseen hyvinvointiin ja saavutettavuuteen
liittyvää osaamista ja kehitetään näihin liittyviä käytäntöjä. Tätä kautta vaikutetaan opetukseen,
ohjaukseen ja oppimisympäristöihin opiskelukykyä tukevasti.
- luodaan uusia työkaluja ja toimintatapoja opintojen sujuvan etenemisen turvaamiseksi ja
opiskelijoiden työelämään siirtymän tueksi.
Tuloksena korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyky paranee, niin että heillä on riittävät taidot
oman työkyvyn ylläpitämiseen työelämään siirtyessään. Sujuva opinnoissa eteneminen
sekä tavoitteellinen tutkintoon valmistuminen vaikuttavat sekä opiskelijan, että organisaation
kilpailukykyyn sekä tuloksellisuuteen.
KehittämistarveHyvä opiskelukyky on opintojen sujuvan etenemisen keskeinen edellytys. Korkeakouluopiskelijo
iden opiskelukyvyn haasteet ovat tutkitusti ja tunnistetusti lisääntyneet viime vuosina.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2022) mukaan myös nuorten työkyky on heikentynyt
merkittävästi. Heikentynyt opiskelukyky realisoituu mm. opintojen viivästymisinä ja
keskeytyksinä ja se voi näkyä haasteena opiskelijan työelämään siirtymisessä ja työelämässä
jaksamisessa. Työelämässä tarvittavaa työkykyä voi ennalta vahvistaa jo opiskeluaikana
vahvistamalla opiskelukykyä ja opiskelijan taitoja huolehtia siitä.
Opiskelukyky voidaan määritellä opiskelijan ja hänen ympäristönsä väliseksi suhteeksi.
Opiskelukykykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat opiskelijaan itseensä liittyvät ominaisuudet kuten
voimavarat, hyvinvointi ja opiskelutaidot sekä ulkoiset tekijät kuten opiskelijaan kohdistuva
opetustoiminta ja ohjaus sekä opiskeluympäristö ja -yhteisöt. Näihin osatekijöihin vaikuttamalla
voidaan tukea opiskelukykyä. Tässä hankkeessa pyritään vaikuttamaan opiskelijan omiin
taitoihin sekä oppilaitoksen antamaan tukeen, opetukseen, ohjaukseen ja opiskelukykyä
tukevaan yhteisöön.
Koronapandemia on muuttanut opiskelua ja opiskeluyhteisöjä ja muutos on heikentänyt
monien opiskelijoiden opiskelukykyä, terveyttä ja hyvinvointia (YHTS 2021). Koronapandemian
aiheuttama opiskelun monipaikkaistuminen on tuonut uudenlaisia opiskeluhyvinvoinnin
haasteita.
THL:n ja Kelan 2021 toteuttamasta korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukse
sta (KOTT) käy ilmi, että joka kolmas korkeakouluopiskelija oli psyykkisesti kuormittunut.
Naisista joka neljäs ja miehistä joka kolmas kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään
opiskeluun liittyvään ryhmään. (THL 2022)
Opiskelijoiden omat terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen haasteet ja riittämättömät
taidot heikentävät opiskelijoiden opiskelukykyä. Omien opiskelun esteiden tiedostaminen,
tunnistaminen ja sanoittaminen saattaa olla opiskelijalle vaikeaa ja tämän takia tarvittavaa tukea
ei haeta, vaikka sitä on saatavilla sekä oppilaitoksissa että YTHS:n kautta. Osa opiskelijoista
on vaarassa pudota tai putoaa opinnoista, eivätkä he välttämättä pääse palaamaan takaisin
opintojen pariin. Opiskelukyvyn heikentymisen johdosta viivästyneet ja keskeytyneet opinnot
ovat opiskelijalle myös taloudellinen kysymys. Saadakseen KELAn opintotukea opintojen
edellytetään etenevän suunnitelman mukaan. Korkeakouluopiskelijan tulee suorittaa
tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään 5 opintopistettä ja jokaisen lukuvuoden aikana
vähintään 20 opintopistettä. (Kela 2022)
Toimintaympäristömme digitalisoituvat kovaa vauhtia. Korkeakouluissa ei ole vielä
täysimääräisesti kehitetty ja hyödynnetty digitaalisuuden ja erilaisten digitaalisten työkalujen
ja analytiikan mahdollisuuksia opintojen seurantaan ja siihen että opiskelija itse voi seurata
omaa edistymistään ja opiskelukykyisyyttään. Analytiikkaa ole riittävästi hyödynnetty
putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden tavoittamiseen. Ohjaustoimijat tarvitsevat analytiikan
tuomaa tietoa huoliopiskelijoista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Koska opiskelukykyyn vaikuttaa myös oppijan ympäristö, opetus ja ohjaus, sen ylläpitämiseen
ja tukemiseen tarvitaan koko korkeakouluyhteisö. Opettajat ja muu henkilöstö tarvitsevat
lisää osaamista tukeakseen opiskelijoiden opiskelukykyä ja osaamista pedagogiseen
hyvinvointiin ja saavutettavuuteen. Saavutettava oppimisympäristö ja -materiaalit tukevat
kaikkien opiskelukykyä. Korkeakouluissa tulee kehittää opiskelijoiden hyvinvointia ja
hyvinvointiosaamista tukevia käytäntöjä. Korkeakouluyhteisöltä puuttuu toimintamalli, jonka
avulla voidaan systemaattisesti tukea eri tasoilla opiskelijoiden opiskelukykyä
ToimenpiteetHanke toteutetaan yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja
Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n (JOSE) kanssa. Hankkeen kehittämistyötä toteutetaan eri
organisaatioissa ja tietoa jaetaan niiden välillä.
Hankkeessa on neljä työpakettia
Työpaketti 1. Varhaisen tuen kehittäminen opiskelukyvyn tukemisessa
Työpaketin toteuttavat yhdessä JOSE ja Karelia. Työpaketissa on kaksi toimenpidekokonaisuut
ta.
tp 1.1 Opiskelukykyä tukevan ryhmätoiminnan kehittäminen varhaisen tuen muotona
Työpaketissa kehitetään ja pilotoidaan opiskelukykyä tukevaa ryhmämuotoista ohjausta ja
toimintaa varhaisen tuen muotona. Ryhmä kokoontuu kahden viikon välein ja mahdollistaa
tiiviimmän opintojen etenemisen tuen. Opiskelijat asettavat tavoitteita etenemiselle ja arvioivat
tavoitteiden toteutumista. Ryhmiä toteutetaan sekä lähi- että etätoteutuksena. Ryhmässä
mahdollistuu vertaistuki ja yhteisöllisyys. Kehittämisessä on mukana Karelia-ammattikorkea
koulun opiskelijoita. Kehitetään myös keinoja tunnistaa erilaisia oppimisen haasteita ja
esteitä. Opiskelijoita tavoitetaan ryhmäohjauspilotteihin erilaisin keinoin ja se kytkeytyy
hankkeessa kehitettävään digitaaliseen työkaluun, jonka hälyttäessä opiskelija voi hakeutua
ryhmäohjaukseen. Ryhmäohjausta mallinnetaan ja kehitetään edelleen iteroituvasti uusien
ryhmien kanssa. Hyvistä käytänteistä ja tuloksista tiedotetaan laajasti. Kustannuksia syntyy
asiantuntijatyöstä, materiaaleista kohderyhmän kokouskuluista ja tiedottamisesta.
tp 1.2 Dataa opiskelukyvystä ja oppimisanalytiikan menetelmien kehittäminen
Toimenpidekokonaisuudessa kehitetään ja pilotoidaan digitaalisia välineitä ja
oppimisanalytiikkaa, joita hyödyntämällä tuetaan opintojen sujuvaa etenemistä. Työpaketissa digitalisoidaan JOSE:n Elinikäisen oppimisen keskus -hankkeessa kehitetty apuväline ("viuhka")
oppimisvaikeuksien puheeksiottamiseen, jota voidaan hyödyntää opiskelijan ohjauksessa. Myös
muita käytössä olevia ja uusia opiskelua tukevia materiaaleja tuotetaan digitaaliseen muotoon.
Opiskelijan hyvinvointia ja tilannekuvaa kartoittavia työkaluja ja mittareita muokataan myös
laadullista dataa tuottaviksi. Materiaalien digitalisointiin, arviointiin ja kehittämiseen osallistetaan
opiskelijoita. Kun opiskelijan käyttämät erilaiset opiskelua tukevat materiaalit ovat digitaalisessa
muodossa, niiden käyttämisestä voidaan saada kertyvää dataa. Kehitetään digitaalinen
työkalu, jonka avulla opiskelija saa kertyvää analytiikkatietoa opinnoistaan ja tilanteestaan,
mikä auttaa häntä seuraamaan omien opintojen etenemistä. Opintojen viivästyessä opiskelija
itse havaitsee tämän nykyistä selkeämmin. Tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan
opintojen etenemistä uusien välineiden avulla ja aktivoituu ja rohkaistuu hakemaan tukea sitä
tarvitessaan, mm. hakeutua ryhmätoimintaan tai opiskelukyky-opintoihin. Myös opinto-ohjaajat
ja kuraattorit saavat oppimisanalytiikan kautta tietoa opiskelijoiden etenemisestä. Opintojen
edistymistä kuvaavaa analytiikkatietoa voivat hyödyntää sekä tutkinto-opiskelijat että avoimen
amk:n opiskelijat.
Oppimisanalytiikan kehittämisessä ja pilotoinnissa tehdään yhteistyötä KELA:n kanssa.
Kustannuksia syntyy mm. asiantuntijatyöstä.
Myös robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksia kartoitetaan opiskelukyvyn edistämisessä.
2. Opiskelukyvyn edistämisen opinnollistaminen ja työkyvyn ennalta vahvistaminen (Karelia)?
Työpaketissa luodaan opintokokonaisuus ja -materiaaleja, joissa käsitellään monipuolisesti
työ- ja opiskelukyvyn osa-alueita. Opinnollistamisen myötä opiskelijat perehtyvät laajemmin
ja syvemmin opiskelukyvyn osatekijöihin. Opiskelijoiden valmisteluvaiheen osallistamiseen
perustuen opintokokonaisuudessa tuodaan tietoa ajanhallinnasta, aikatauluttamisesta
ja stressinhallinnasta. Tarve on myös motivaation, omasta jaksamisesta huolehtimisen,
palautumisen ja itseohjautuvuuden työstämiselle. Tavoitteena on ennaltaehkäisevästi puuttua
työ- ja opiskelukykyä haas
TuloksetHankkeessa syntyy uudenlainen asiantuntijaverkosto liittyen oppimisratkaisuihin ja
opiskelijaan kohdistuviin palveluihin. Hankkeessa kehitetään opiskelijan palveluiden prosessia
hanketoteuttajien yhteistyöllä. Pilotteihin ja ryhmätoimintaan osallistuneiden opiskelijoiden
kokemus opiskelukyvystään on aiempaa parempi. Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen
paranee opintojen aikana. Opiskelukyvyn paraneminen näkyy opintosuorituksissa ja opintojen etenemisessä. Opintojen keskeyttäneiden määrä vähenee. Opettajien hyvinvointia edistävät
pedagogiset taidot ja käytänteet tulevat luontevaksi osaksi heidän opetustoimintaansa.
Hankkeen tuloksena syntyy:
- mallinnus opiskelijoiden ryhmämuotoisesta varhaisen tuen toiminnasta oppilaitoksessa.
- varhaisen tuen mallin ja ryhmäohjauksen menetelmiä ja työkaluja opiskelijan tilanteen
reflektoinnin tukemiseen ja vaihtoehtojen arviointiin sekä menetelmäpankki näihin liittyen.
- oppimisanalytiikkaa tukemaan opintojen seurantaa ja etenemistä. Oppimisanalytiikka kehittyy
enemmän opiskelijaa ohjaavaan ja vastuuttavaan suuntaan, jolloin opiskelijoiden mahdollisuus
seurata omaa etenemistään paranee.
- oppimisanalytiikan hyödyntämiseen liittyvä ohje opiskelijalle, opettajille sekä opinto-ohjaajille
- pelillistetty opiskelun seurantamalli, jota opiskelija voi hyödyntää etenemisen seurannassa ja
omien opintojen tilanteen hahmottamisessa.
- opiskelukyky-opintojakso ja opiskelukykyä tukeva verkkomateriaali.
- kuvaus toimintamallista, kuinka saavutettavuutta parantamalla tuetaan pedagogista
hyvinvointia ja opiskelukykyä
- opiskelijan hyvinvointia edistävien pedagogisten menetelmien opas korkeakouluopettajille.
- ammatillinen yhteistyöverkosto, joka tukee opiskelijan etenemistä opinnoissa
- julkaisuja pedagogisen saavutettavuuden merkityksestä opiskelukyvylle
Hankeorganisaatiot tuottavat julkaisuja ja blogikirjoituksia. Savonia: mm. 3 blogikirjoitusta
ja 1 artikkeli. Hankkeessa tehdään mm. opinnäytetyö (mastertasoinen) menetelmien
vaikuttavuudesta.
KumppanitKarelia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun seudun erilaiset oppijat ry
RahoittajaESR FR 40% 2021-27 palkkojen yksikkökust.malli