Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Tulevaisuuden työkyky - Korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn ja opintojen edistäminen digitaalisuutta hyödyntäen |
| Aloituspäivä | 1.8.2023 |
| Lopetuspäivä | 31.12.2025 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Pirjo Venhovaara |
| Kuvaus | Hankkeen tavoitteena on ennakoiva opiskelukyvyn tukeminen sekä haasteiden varhainen
havaitseminen hyödyntäen hankkeessa kehitettäviä digitaalisia välineitä ja järjestelmiä. Opiskelukyvyn tukemisessa vahvistetaan ennakoivaa lähestymistapaa, jolloin jo olemassa olevat tukitoimet ovat entistä paremmin hyödynnettävissä. Hankkeen tavoitteena on tukea opiskelijan sujuvaa etenemistä opinnoissaan, kehittää sekä tarjota varhaisen havainnoinnin ja tuen keinoja sekä ehkäistä opintojen keskeytymistä. Hankkeessa tavoitteena on tukea ja kehittää opiskelijaan liittyviä opiskelukyvyn eri osa-alueita, mm. keinoja opiskelijan arjen hallintaan ja hyvinvointiin sekä tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja. Tavoitteena on: -kehitetään varhaisen tuen mallia lisäten opiskelijoiden oikea-aikaista ja jatkuvaluonteista ryhmäohjausta. Ryhmätoiminnan avulla vähennetään opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyttä ja yhteisöön kuulumattomuuden tunnetta sekä ehkäistään syrjäytymistä ja tällä tavalla edistetään opiskelukykyä. - vahvistetaan opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä ja opintojen seurantaa hyödyntäen oppimisanalytiikan kehittämistä, digitalisaatiota ja pelillistämistä. Tästä hyötyvät myös putoamisvaarassa olevat opiskelijat. Hankkeessa edistetään myös koulutuksen tarjoajan analytiikkaosaamista, jotta oppimisanalytiikkaa pystytään hyödyntämään ja kehittämään tehokkaasti opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemiseksi. - lisätään opettajien ja ohjaushenkilöstön pedagogiseen hyvinvointiin ja saavutettavuuteen liittyvää osaamista ja kehitetään näihin liittyviä käytäntöjä. Tätä kautta vaikutetaan opetukseen, ohjaukseen ja oppimisympäristöihin opiskelukykyä tukevasti. - luodaan uusia työkaluja ja toimintatapoja opintojen sujuvan etenemisen turvaamiseksi ja opiskelijoiden työelämään siirtymän tueksi. Tuloksena korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyky paranee, niin että heillä on riittävät taidot oman työkyvyn ylläpitämiseen työelämään siirtyessään. Sujuva opinnoissa eteneminen sekä tavoitteellinen tutkintoon valmistuminen vaikuttavat sekä opiskelijan, että organisaation kilpailukykyyn sekä tuloksellisuuteen. |
| Kehittämistarve | Hyvä opiskelukyky on opintojen sujuvan etenemisen keskeinen edellytys. Korkeakouluopiskelijo
iden opiskelukyvyn haasteet ovat tutkitusti ja tunnistetusti lisääntyneet viime vuosina. Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2022) mukaan myös nuorten työkyky on heikentynyt merkittävästi. Heikentynyt opiskelukyky realisoituu mm. opintojen viivästymisinä ja keskeytyksinä ja se voi näkyä haasteena opiskelijan työelämään siirtymisessä ja työelämässä jaksamisessa. Työelämässä tarvittavaa työkykyä voi ennalta vahvistaa jo opiskeluaikana vahvistamalla opiskelukykyä ja opiskelijan taitoja huolehtia siitä. Opiskelukyky voidaan määritellä opiskelijan ja hänen ympäristönsä väliseksi suhteeksi. Opiskelukykykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat opiskelijaan itseensä liittyvät ominaisuudet kuten voimavarat, hyvinvointi ja opiskelutaidot sekä ulkoiset tekijät kuten opiskelijaan kohdistuva opetustoiminta ja ohjaus sekä opiskeluympäristö ja -yhteisöt. Näihin osatekijöihin vaikuttamalla voidaan tukea opiskelukykyä. Tässä hankkeessa pyritään vaikuttamaan opiskelijan omiin taitoihin sekä oppilaitoksen antamaan tukeen, opetukseen, ohjaukseen ja opiskelukykyä tukevaan yhteisöön. Koronapandemia on muuttanut opiskelua ja opiskeluyhteisöjä ja muutos on heikentänyt monien opiskelijoiden opiskelukykyä, terveyttä ja hyvinvointia (YHTS 2021). Koronapandemian aiheuttama opiskelun monipaikkaistuminen on tuonut uudenlaisia opiskeluhyvinvoinnin haasteita. THL:n ja Kelan 2021 toteuttamasta korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimukse sta (KOTT) käy ilmi, että joka kolmas korkeakouluopiskelija oli psyykkisesti kuormittunut. Naisista joka neljäs ja miehistä joka kolmas kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään. (THL 2022) Opiskelijoiden omat terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen haasteet ja riittämättömät taidot heikentävät opiskelijoiden opiskelukykyä. Omien opiskelun esteiden tiedostaminen, tunnistaminen ja sanoittaminen saattaa olla opiskelijalle vaikeaa ja tämän takia tarvittavaa tukea ei haeta, vaikka sitä on saatavilla sekä oppilaitoksissa että YTHS:n kautta. Osa opiskelijoista on vaarassa pudota tai putoaa opinnoista, eivätkä he välttämättä pääse palaamaan takaisin opintojen pariin. Opiskelukyvyn heikentymisen johdosta viivästyneet ja keskeytyneet opinnot ovat opiskelijalle myös taloudellinen kysymys. Saadakseen KELAn opintotukea opintojen edellytetään etenevän suunnitelman mukaan. Korkeakouluopiskelijan tulee suorittaa tukikuukautta kohti keskimäärin vähintään 5 opintopistettä ja jokaisen lukuvuoden aikana vähintään 20 opintopistettä. (Kela 2022) Toimintaympäristömme digitalisoituvat kovaa vauhtia. Korkeakouluissa ei ole vielä täysimääräisesti kehitetty ja hyödynnetty digitaalisuuden ja erilaisten digitaalisten työkalujen ja analytiikan mahdollisuuksia opintojen seurantaan ja siihen että opiskelija itse voi seurata omaa edistymistään ja opiskelukykyisyyttään. Analytiikkaa ole riittävästi hyödynnetty putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden tavoittamiseen. Ohjaustoimijat tarvitsevat analytiikan tuomaa tietoa huoliopiskelijoista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koska opiskelukykyyn vaikuttaa myös oppijan ympäristö, opetus ja ohjaus, sen ylläpitämiseen ja tukemiseen tarvitaan koko korkeakouluyhteisö. Opettajat ja muu henkilöstö tarvitsevat lisää osaamista tukeakseen opiskelijoiden opiskelukykyä ja osaamista pedagogiseen hyvinvointiin ja saavutettavuuteen. Saavutettava oppimisympäristö ja -materiaalit tukevat kaikkien opiskelukykyä. Korkeakouluissa tulee kehittää opiskelijoiden hyvinvointia ja hyvinvointiosaamista tukevia käytäntöjä. Korkeakouluyhteisöltä puuttuu toimintamalli, jonka avulla voidaan systemaattisesti tukea eri tasoilla opiskelijoiden opiskelukykyä |
| Toimenpiteet | Hanke toteutetaan yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun, Savonia-ammattikorkeakoulun ja
Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n (JOSE) kanssa. Hankkeen kehittämistyötä toteutetaan eri organisaatioissa ja tietoa jaetaan niiden välillä. Hankkeessa on neljä työpakettia Työpaketti 1. Varhaisen tuen kehittäminen opiskelukyvyn tukemisessa Työpaketin toteuttavat yhdessä JOSE ja Karelia. Työpaketissa on kaksi toimenpidekokonaisuut ta. tp 1.1 Opiskelukykyä tukevan ryhmätoiminnan kehittäminen varhaisen tuen muotona Työpaketissa kehitetään ja pilotoidaan opiskelukykyä tukevaa ryhmämuotoista ohjausta ja toimintaa varhaisen tuen muotona. Ryhmä kokoontuu kahden viikon välein ja mahdollistaa tiiviimmän opintojen etenemisen tuen. Opiskelijat asettavat tavoitteita etenemiselle ja arvioivat tavoitteiden toteutumista. Ryhmiä toteutetaan sekä lähi- että etätoteutuksena. Ryhmässä mahdollistuu vertaistuki ja yhteisöllisyys. Kehittämisessä on mukana Karelia-ammattikorkea koulun opiskelijoita. Kehitetään myös keinoja tunnistaa erilaisia oppimisen haasteita ja esteitä. Opiskelijoita tavoitetaan ryhmäohjauspilotteihin erilaisin keinoin ja se kytkeytyy hankkeessa kehitettävään digitaaliseen työkaluun, jonka hälyttäessä opiskelija voi hakeutua ryhmäohjaukseen. Ryhmäohjausta mallinnetaan ja kehitetään edelleen iteroituvasti uusien ryhmien kanssa. Hyvistä käytänteistä ja tuloksista tiedotetaan laajasti. Kustannuksia syntyy asiantuntijatyöstä, materiaaleista kohderyhmän kokouskuluista ja tiedottamisesta. tp 1.2 Dataa opiskelukyvystä ja oppimisanalytiikan menetelmien kehittäminen Toimenpidekokonaisuudessa kehitetään ja pilotoidaan digitaalisia välineitä ja oppimisanalytiikkaa, joita hyödyntämällä tuetaan opintojen sujuvaa etenemistä. Työpaketissa digitalisoidaan JOSE:n Elinikäisen oppimisen keskus -hankkeessa kehitetty apuväline ("viuhka") oppimisvaikeuksien puheeksiottamiseen, jota voidaan hyödyntää opiskelijan ohjauksessa. Myös muita käytössä olevia ja uusia opiskelua tukevia materiaaleja tuotetaan digitaaliseen muotoon. Opiskelijan hyvinvointia ja tilannekuvaa kartoittavia työkaluja ja mittareita muokataan myös laadullista dataa tuottaviksi. Materiaalien digitalisointiin, arviointiin ja kehittämiseen osallistetaan opiskelijoita. Kun opiskelijan käyttämät erilaiset opiskelua tukevat materiaalit ovat digitaalisessa muodossa, niiden käyttämisestä voidaan saada kertyvää dataa. Kehitetään digitaalinen työkalu, jonka avulla opiskelija saa kertyvää analytiikkatietoa opinnoistaan ja tilanteestaan, mikä auttaa häntä seuraamaan omien opintojen etenemistä. Opintojen viivästyessä opiskelija itse havaitsee tämän nykyistä selkeämmin. Tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan opintojen etenemistä uusien välineiden avulla ja aktivoituu ja rohkaistuu hakemaan tukea sitä tarvitessaan, mm. hakeutua ryhmätoimintaan tai opiskelukyky-opintoihin. Myös opinto-ohjaajat ja kuraattorit saavat oppimisanalytiikan kautta tietoa opiskelijoiden etenemisestä. Opintojen edistymistä kuvaavaa analytiikkatietoa voivat hyödyntää sekä tutkinto-opiskelijat että avoimen amk:n opiskelijat. Oppimisanalytiikan kehittämisessä ja pilotoinnissa tehdään yhteistyötä KELA:n kanssa. Kustannuksia syntyy mm. asiantuntijatyöstä. Myös robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksia kartoitetaan opiskelukyvyn edistämisessä. 2. Opiskelukyvyn edistämisen opinnollistaminen ja työkyvyn ennalta vahvistaminen (Karelia)? Työpaketissa luodaan opintokokonaisuus ja -materiaaleja, joissa käsitellään monipuolisesti työ- ja opiskelukyvyn osa-alueita. Opinnollistamisen myötä opiskelijat perehtyvät laajemmin ja syvemmin opiskelukyvyn osatekijöihin. Opiskelijoiden valmisteluvaiheen osallistamiseen perustuen opintokokonaisuudessa tuodaan tietoa ajanhallinnasta, aikatauluttamisesta ja stressinhallinnasta. Tarve on myös motivaation, omasta jaksamisesta huolehtimisen, palautumisen ja itseohjautuvuuden työstämiselle. Tavoitteena on ennaltaehkäisevästi puuttua työ- ja opiskelukykyä haas |
| Tulokset | Hankkeessa syntyy uudenlainen asiantuntijaverkosto liittyen oppimisratkaisuihin ja
opiskelijaan kohdistuviin palveluihin. Hankkeessa kehitetään opiskelijan palveluiden prosessia hanketoteuttajien yhteistyöllä. Pilotteihin ja ryhmätoimintaan osallistuneiden opiskelijoiden kokemus opiskelukyvystään on aiempaa parempi. Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen paranee opintojen aikana. Opiskelukyvyn paraneminen näkyy opintosuorituksissa ja opintojen etenemisessä. Opintojen keskeyttäneiden määrä vähenee. Opettajien hyvinvointia edistävät pedagogiset taidot ja käytänteet tulevat luontevaksi osaksi heidän opetustoimintaansa. Hankkeen tuloksena syntyy: - mallinnus opiskelijoiden ryhmämuotoisesta varhaisen tuen toiminnasta oppilaitoksessa. - varhaisen tuen mallin ja ryhmäohjauksen menetelmiä ja työkaluja opiskelijan tilanteen reflektoinnin tukemiseen ja vaihtoehtojen arviointiin sekä menetelmäpankki näihin liittyen. - oppimisanalytiikkaa tukemaan opintojen seurantaa ja etenemistä. Oppimisanalytiikka kehittyy enemmän opiskelijaa ohjaavaan ja vastuuttavaan suuntaan, jolloin opiskelijoiden mahdollisuus seurata omaa etenemistään paranee. - oppimisanalytiikan hyödyntämiseen liittyvä ohje opiskelijalle, opettajille sekä opinto-ohjaajille - pelillistetty opiskelun seurantamalli, jota opiskelija voi hyödyntää etenemisen seurannassa ja omien opintojen tilanteen hahmottamisessa. - opiskelukyky-opintojakso ja opiskelukykyä tukeva verkkomateriaali. - kuvaus toimintamallista, kuinka saavutettavuutta parantamalla tuetaan pedagogista hyvinvointia ja opiskelukykyä - opiskelijan hyvinvointia edistävien pedagogisten menetelmien opas korkeakouluopettajille. - ammatillinen yhteistyöverkosto, joka tukee opiskelijan etenemistä opinnoissa - julkaisuja pedagogisen saavutettavuuden merkityksestä opiskelukyvylle Hankeorganisaatiot tuottavat julkaisuja ja blogikirjoituksia. Savonia: mm. 3 blogikirjoitusta ja 1 artikkeli. Hankkeessa tehdään mm. opinnäytetyö (mastertasoinen) menetelmien vaikuttavuudesta. |
| Kumppanit | Karelia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun seudun erilaiset oppijat ry |
| Rahoittaja | ESR+ 2021-27 |