Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Liikkuva lehmä - Lypsylehmien jaloittelun hyvinvointi- ja ympäristötekijät |
| Aloituspäivä | 1.4.2024 |
| Lopetuspäivä | 30.6.2027 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Eeva-Kaisa Pulkka |
| Kuvaus | Hankkeen tavoitteena on
1. tutkia talvijaloittelun vaikutuksia lypsylehmien hyvinvointiin nykyaikaisissa pihattonavetoissa 2. tutkia olosuhteiden vaikutusta lypsylehmien ulkoilumotivaatioon, kun jaloittelu perustuuvapaaehtoisuuteen 3. arvioida jaloittelulaidunnuksen aiheuttamaa ravinnekuormitusta ja ammoniakkipäästöjä 4. päivittää jaloitteluun liittyvää ohjeistusta vastaamaan nykypäivän olosuhteita ja vaatimuksia. |
| Kehittämistarve | Uusi eläinten hyvinvointilaki kannustaa voimakkaasti lisäämään nautojenjaloittelumahdollisuuksia. Maatalousyrittäjillä tulee siis olemaan entistä suurempi paine järjestääjaloittelumahdollisuus lypsykarjoissa ja tutkitun ja ajantasaisen tiedon tarve aiheesta lisääntyy.
Eläinten hyvinvoinnin osalta on selvitettävä, mitkä talvijaloittelun todelliset hyödyt suomalaisissaolosuhteissa ovat. Samaan aikaan vaihtelevat talviolosuhteet haastavat jaloittelutarhojenylläpitoa; märkyys ja liukkaus voivat jopa lisätä sairastumisten ja loukkaantumisten riskiä.Olosuhteet vaikuttavat myös lehmien motivaatioon ulkoilla. Tarhojen oikeanlaiseen ylläpitoontarvitaan ohjeistusta, jotta jaloittelu voidaan toteuttaa ympäri vuoden eläinten hyvinvointiaedistävästi. Aikaisemmat jaloittelusta kootut oppaat ovat jo yli 10 vuotta vanhoja, ja osa tiedoistaolisi päivitettävä nykypäivään. Laitumien vesien ravinnekuormituksen riski riippuu alueen eläinpaineesta ja ravinteita sitovankasvuston määrästä. Jaloittelulaidunnuksen suurella eläinpaineella laitumen luonne lähestyyenemmän jaloittelutarhoja, joista valumavedet on kerättävä talteen. Ammoniakkipäästöjen osaltaSuomen kansallinen päästövähennysvelvoite on vuodesta 2020 alkaen 20 prosenttia verrattunavuoden 2005 päästöihin. Aiempien tutkimusten perusteella laitumen ammoniakkipäästö oli n. 16kg N/ha, kun eläinpaine oli 4 eläinyksikkö/ha/v. Ottaen huomioon, että jaloittelulaitumellaeläinpaine tulee hetkellisesti olemaan merkittävästi korkeampi, myös nopeasti syntyvienammoniakkipäästöjen määrä nousee. Tilanteessa, jossa päästöjä tulee vähentää, onmahdollisuuksien mukaan estettävä uusien päästölähteiden syntyminen. |
| Toimenpiteet | Talvijaloittelun vaikutusta hyvinvointiin tutkitaan kolmen kuukauden mittaisessa kokeessa Luke Maaningan tutkimuspihatossa talven 2024-25 aikana. Kokeessa seurataan lehmien hyvinvointia ja käyttäytymistä. lehmien sorkat tarkastetaan ennen koejakson alkua ja heti sen päätyttyä. Mahdolliset ihovauriot ja ontuminen tarkastetaan kuukauden välein. Lehmien käyttäytymistä seurataan jalkaan kiinnitettävällä sensorilla, joka mittaa automaattisesti lehmien päivittäistä makuu- ja seisomisaikaa sekä askelmäärää.
Jaloittelulaidunnuksen ympäristövaikutuksia selvitetään samoin Luke Maaningan tutkimuspihaton yhteydessä olevalla lohkolla, josta otetaan pintamaanäytteitä ravinnemäärityksiin ja arvioidaan niiden perusteella jaloittelulaitumesta aiheutuvaa vesistökuormitusta. Lisäksi laidunalueelta tehdään dronekuvauksia, joiden perusteella arvioidaan kasvimassan määrää, maan kulumista ja eritteiden peittävyyttä. Lypsylehmien jaloittelumotivaatiota seurataan Kpedun opetusnavetassa ympärivuotisessa kokeessa, jossa selvitetään olosuhteiden vaikutusta jaloitteluaktiivisuuteen. Navetan ja ulkoilman olosuhteita seurataan automaattijärjestelmillä. Jaloittelualueen kunto arvioidaan ja kuvataan päivittäin. Lehmien ulkoiluaktiivisuus saadaan navetassa olevien älyporttien kautta. Hankkeen tulosten ja kirjallisuuden pohjalta kootaan opas lypsylehmien jaloittelun toteuttamiseen. |
| Tulokset | Hankkeessa tehtävien kokeiden tulokset antavat lypsylehmien jaloittelun vaikutuksista eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön. Sekä investointitukiehdot että meijereiden laatujärjestelmät kannustavat ja edellyttävät lypsylehmien jaloittelua. Hanke tuottaa kirjallisuuden, tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella oppaan onnistuneen jaloittelun toteuttamiseksi. |
| Kumppanit | Toimijat: Luke, Kpedu, Savonia
Muut yhteistyötahot ja rahoittajat: Valio Oy, Osuuskunta Maitomaa, Arla-ryhmä, Keski-Pohjanmaan kunnat Kohderyhmä/hyötyjät: maitotilayrittäjät, heidän kanssaan työskentelevät neuvojat ja eläinlääkärit |
| Rahoittaja | Maa-ja metsätalousministeriö 2014-2020 |