Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | TasapainoaTyöhön |
| Aloituspäivä | 1.9.2023 |
| Lopetuspäivä | 28.2.2026 |
| www-sivut | www.tasapainoatyohon.fi |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Merja Ala-Kotila |
| Kuvaus | TasapainoaTyöhön hankkeen tavoitteena on edistää työikäisten työelämässä toimivien
Pohjois-Savon alueen varhaiskasvatuksen, hoitoalan ja puhtaanapidon ja ruokapalvelualan ammattilaisten työssä jaksamista ja työkykyä, tukea työntekijöiden työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa, sekä ehkäistä ja vähentää työssä uupumista. Kyseisillä aloilla on tutkimusten mukaan erityisen paljon pitkiä sairauspoissaoloja sekä alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä edeltäneen kolmen vuoden aikana. Korona-ajan myötä myös erityisesti naisten ja nuorten palkansaajien työssä jaksaminen on heikentynyt entisestään. Hankkeeseen arvioidaan osallistuvan noin 250 työntekijää Pohjois-Savon alueelta. Hankkeen laajana tavoitteena on edistää naisvaltaisten, matalapalkka-aloilla työskentelevien työntekijöiden työkykyä ja vähentää pitkien sairauspoissaolojen määrää, ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, sekä edistää työelämän tasa-arvoa. Lisäksi hankkeella tavoitellaan parempaa, laadukkaampaa ja kestävämpää työelämää työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet tukevat Työ2030-ohjelman sisältöä. |
| Kehittämistarve | Varhaiskasvatuksen, hoitoalan ja puhtaanapidon, sekä ruokahuollon työntekijöiden keskuudessa
on merkittävä työvoimapula ja näiden alojen työntekijät kokevat myös työssä uupumisen ja jaksamisen ongelmia. Työvoimapulan lisäksi pitkien sairauspoissaolojen kärjessä vuonna 2021 ovat juuri olleet hoitoalan ammatit ja muut ammattiryhmät, joissa tehdään ruumiillista työtä kuten varhaiskasvatuksen ja puhtaanpidon ja ruokahuollon työntekijät (Kuntatilasto & TTL). Nuorten työntekijöiden työssä jaksamisen heikentyminen näkyy tilastoissa sairaspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrien nousuina. Koronavuosina 2020–2021 sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti juuri nuorilla, alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä. Heillä on jo enemmän sairauspoissaolopäiviä kuin yli 50-vuotiailla (Kuntatilasto & TTL). Koronakriisillä oli myös sukupuolen perusteella enemmän kielteisiä ja negatiisia vaikutuksia naispalkansaajille kuin miespalkansaajille (Koronakriisin vaikutus palkansaajien työoloihin, H.Sutela & A.Pärnänen 2021 Tilastokeskus). Pohjois-Savon alueen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi tulee keskittää tukea jo aloille kouluttautuneiden ja työelämässä toimivien työntekijöiden pitovoimaan ja työssä jaksamiseen, sillä edellä esitetyt tutkimustulokset piirtävät karua kuvaa työntekijöiden jaksamisen haasteista. Erityisesti varhaiskasvatuksen ja hoitoalan työntekijät kokevat suurta turhautumista omista työoloista ja työssä jaksamisesta, sillä rahalliset panostukset heidän alan ammattilaisiin ovat olleet tähän mennessä riittämättömiä tai liian vähäisiä suhteessa aloilla vallitseviin ongelmiin. Hankkeeseen valittujen varhaiskasvatuksen, hoitoalan, sekä puhtaanapidon ja ruokahuollon alojen yhteiskunnallinen merkitys hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkana on keskeinen ja se on vain entisestään korostunut korona-ajan haasteiden myötä, sekä tulee myös entisestään kasvamaan ikääntyvän väestön ja työvoiman saatavuuden kysymysten edessä. Nämä alat tarvitsevat tukea ja toimenpiteitä työntekijöiden työssä jaksamisen ja työssä pysymisen, sekä alojen uusien tulijoiden houkuttelevuuden näkökulmasta. Valitut alat eivät pysty vielä tällä hetkellä kilpailemaan palkoilla resurssien niukkuuden näkökulmasta, joten alojen vetovoimaisuuden ja työssä jaksamisen kannalta myös muut tekijät kuten panostukset työntekijöiden yksilölliseen hyvinvointiin, työyhteisötasoon ja esihenkilöiden osaamiseen ovat merkittävässä roolissa. |
| Toimenpiteet | Hankkeen tavoitteita edistetään seuraavilla konkreettisilla toimenpiteillä.
I. Työntekijöiden työssä jaksamisen edistäminen Tasapainoa-hyvinvointivalmennuksen avulla: Työyhteisöt ja yritykset sitoutetaan hankkeen toimenpiteisiin Tasapainostartin avulla. Tasapainostarttien jälkeen työntekijöille kehitetään ja tarjotaan kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävät vuoden kestoiset Tasapainoa-hyvinvointivalmennukset hybridi- ja ryhmäohjausmenetelmiä hyödyntäen. Hyvinvointivalmennusten avulla keskitytään työntekijöiden voimavarojen vahvistamiseen terveellisillä elintavoilla. II. Työyhteisön ja esihenkilötaitojen kehittäminen: Työyhteisöille ja esihenkilöille tarjotaan valmennusta työyhteisöjen ja esihenkilötaitojen kehittämiseen. Mukana olevien työyhteisöjen käytänteitä kehitetään työntekijöiden työssä jaksamista tukevaksi huomioiden työntekijäkokemus, työympäristö ja elintavat. Esihenkilöille tarjotaan oma koulutuskokonaisuus palveleviin ja ihmislähtöisiin johtamismenetelmiin sekä luodaan esihenkilöiden oma vertaistukifoorumi. III. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja TasapainoaTyöhön-malli: Hankkeen tuloksia ja teemoja työelämän laadun ja työntekijöiden työssä jaksamisen edistämiseksi levitetään yhteiskunnallisella tasolla. Löydösten, kokemusten sekä tutkimustiedon yhdistelmänä kehitetään työyhteisöjen arkeen soveltuva TasapainoaTyöhön-työhyvinvointimalli, joka tukee arjen tasolla työntekijän kokonaisvaltaista työhyvinvointia työn ja vapaa-ajan tasapaino huomioiden |
| Tulokset | Hankkeen tuloksena työntekijöiden työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat parantuneet,
työuupumuksen merkit ovat lieventyneet ja työntekijät ovat saaneet konkreettista ohjausta, apua ja tukea omaan arjen kuormituksen ja palautumisen tasapainottamiseen. Työntekijöiden voimavarat ja itsetuntemus ovat vahvistuneet, sekä työn ja vapaa-ajan väliseen tasapainottamiseen on löydetty työkaluja. Työyhteisötasolla työntekijöiden keskinäinen tuki ja työilmapiiri ovat parantuneet. Työympäristössä on kokeiltu ja löydetty sopivat menetelmät tukea terveellisiä elintapoja myös omissa työyhteisöissä työpäivien aikana ja työyhteisöt ovat saaneet työyhteisötason koulutusta. Esihenkilöt ovat saaneet valmennusta inhimillisen ja palvelevan johtamisen osaalueista ja osaavat hyödyntää näitä taitoja käytännössä työntekijöiden jaksamista, voimavaroja ja työntekijöiden eri elämäntilanteita tukevassa esihenkilötyössä. Myös esihenkilöiden omat voimavarat ovat parantuneet valmennukseen osallistumisen ja vertaistuen myötä. Yhteiskunnallisella tasolla hankkeessa on tehty konkreettista työtä työssä uupumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tuomalla näkyväksi yksilö-, työyhteisö- ja esihenkilötason, sekä yhteiskunnallisen tason toimenpiteet, joilla työssä uupumista voidaan ehkäistä. Tuloksena on kehitetty oma TasapainoaTyöhön-työhyvinvoinnin malli, jossa huomioidaan työntekijän työhyvinvointi kokonaisvaltaisesti myös työn ja vapaa-ajan tasapainon näkökulmasta. |
| Kumppanit | |
| Rahoittaja | ESR+ 2021-27 |