Hankkeen tiedot |  |
| Nimi | Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä |
| Aloituspäivä | 1.8.2023 |
| Lopetuspäivä | 31.7.2025 |
| www-sivut | - |
| Tila | Käynnissä |
| Yhteyshenkilö | Satu Pirskanen |
| Kuvaus | Polkuja yhteisöohjautuvuuteen vanhustyössä -hankkeen tavoitteena on rakentaa vaihtoehtoisia etenemisreittejä vanhustyön organisaatioiden siirtymisessä yhteisöohjautuvuuteen. Tavoitteena on kehittää uudenlaista muutosjohtamisen mallia, joka lähtee liikkeelle henkilöstön sisäisestä motivaatiosta ja työyhteisöjen todellisuudesta kumpuavista kehittämistarpeista. Hankkeen tuloksena yhteistyöorganisaatioiden kokeilutiimit ovat kehittäneet toimintaansa yhteisöohjautuvaksi. Muutoksia näkyy yhteisöohjautuvuuden toimivuuden mittareissa. Tiimien jäsenten työhyvinvointi on parantunut ja lisännyt heidän sitoutumistaan työhön, työpaikkaan ja alaan. Lähijohtajien työ on kehittynyt kohti valmentavaa työotetta. Hankkeen tuloksena syntyy yhteistyöorganisaatioiden johdon suunnitelmia ja päätöksiä siitä, miten yhteisöohjautuvuuteen siirrytään koko organisaation tasolla.
Erilaiset polut yhteisöohjautuvuuteen on kuvattu Polkuja yhteisöohjautuvuuteen – oppaassa. Opasta hyödynnetään yhteisötyöorganisaatioissa ja vanhustyön organisaatioissa valtakunnallisesti. Pitkällä aikavälillä hankkeessa mukana olevien vanhustyön organisaatioiden toiminnassa ja sen johtamisessa tulee näkymään muutoksia. Työn mielekkyys vahvistuu ja toiminta kehittyy sujuvammaksi. Yhteisöohjautuvan toimintamallin vaikutukset asiakastyöhön näkyvät positiivisesti esimerkiksi asiakaspalautteissa ja hoitotyön laadussa. Yhteisöohjautuvuuden taloudelliset vaikutukset näkyvät organisaatioissa pitkällä aikavälillä selvemmin. Hankkeessa mukana olevista organisaatioista tulee esimerkkejä siitä, miten vanhustyötä voidaan organisoida ja johtaa paremmin. Hankkeessa mukana olevien organisaatioiden veto- ja pitovoima vahvistuvat. |
| Kehittämistarve | Suomalaisessa vanhustyössä ei ole tällä hetkellä veto- ja pitovoimaa. Vanhustyö on perinteisesti ja byrokraattisesti johdettua. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet toimintaan ja asiakastyön suunnitteluun sekä toteuttamiseen ovat olleet vähäisiä. Vanhustyötä tekevät eivät koe työtään arvostettuna ja merkityksellisenä.
Vanhustyön organisaatiot, kuten Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ikäkeskus, Attendo sekä Pohjois-Savon Muisti ovat tuoneet esille tarpeen uudenlaiselle organisoitumisen tavalle, yhteisöohjautuvuudelle vanhustyössä. Yhteisöohjautuvuudella tarkoitetaan työn järjestelyjen ja päätösten tekemistä työtä tekevän tiimin sisällä. Vanhustyön tiimillä on valtuudet ja velvollisuudet suunnitella ja tehdä asiakastyötä nykyistä itsenäisemmin. Esihenkilön tehtävä muuttuu valmentavaksi ja tiimiä tukevaksi. Jotta vanhustyössä päästään haluttuun muutokseen, organisaatiot tarvitsevat tietoa yhteisöohjautuvuudesta ja kehittämisosaamista muutoksen toteuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja auttaa tiimejä yksilöllisten tarpeiden mukaisesti eteenpäin. Hanke tuottaa organisaatioille tavoitteellisen ja hallitun kehittämisen rakenteen siirryttäessä yhteisöohjautuvaan toimintamalliin ensin hankkeeseen valituissa tiimeissä ja hankkeen päättyessä organisaatioissa laajemmin. |
| Toimenpiteet | Hankkeen tarkat toimenpiteet, tulokset, arviointi ja työntekijäresurssit on kuvattu viiteen työpakettiin.
TP1 YHTEISÖOHJAUTUVUUTEEN ORGANISOITUMINEN TP1.1 Kehittämistyö yhteistyöorganisaatioissa (1.8.2023-31.1.2024) 1. Määritellään johdon ja lähijohtajien edustajien kanssa - mitä yhteisöohjautuvuus tarkoittaa käsitteenä ja ilmiönä, ja mitä hyötyjä yhteisöohjautuvuudella tavoitellaan - mitä tiimien kehittyminen yhteisöohjautuvuuden suuntaan vaatii eri toimijoilta ja toiminnoilta - miten yhteisöohjautuviksi haluavat tiimit tunnistetaan organisaatiossa. Pyritään saamaan osallistujiksi tiimejä, joiden toiminta ja rakenne ovat riittävän vakaita ja joilla on riittävästi omaa halua kehittyä 2. Muutosprosessille laaditaan tavoitteet, tarkistuspisteet ja visuaalinen muutoskartta, josta organisaation toimijat voivat seurata kehittämistyön etenemistä. 3. Organisaatioon perustetaan muutosryhmä, johon tulee prosessiin sitoutuneita ja asiaan perehtyviä toimijoita johdosta, lähijohdosta, henkilöstöstä, asiantuntijatoiminnoista ja hanketoimijoista. Nämä henkilöt toimivat muutosagentteina, joille osoitetaan työaikaakäytettäväksi tehtävään. Muutosryhmä välittää ja kokoaa tietoa, antaa tukea tiimeille ja lähijohtajille ja auttaa organisaatiotasolla mahdollisesti tarvittavien toimintatapamuutostentekemisessä 4. Organisaatioissa valitaan tiimit, jotka lähtevät kehittämään toimintaansa kohti yhteisöohjautuvuutta. Tiimit ovat sekä kotihoidosta että asumispalveluista. Hyvinvointialue valitsee yhteistyöorganisaatioista noin 10 tiimiä toteuttamaan yhteisöohjautuvaa toimintatapaa. Pienemmissä organisaatioissa tiimien lukumäärä on 1–2. Yhteensä tiimien lukumäärä tulee olemaan vähintään 12. TP1.2 Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa (1.8.2023-31.7.2025) 1. Hanke tunnistaa kumppaneiksi kansallisia organisaatioita, joissa yhteisöohjautuvuutta toteutetaan. Lisäksi tunnistetaan oppilaitoksia ja tutkijoita, jotka ovat tuottaneet tietoayhteisöohjautuvuudesta. Osa kumppaneista toimii hankkeen konsultteina ja niiden kautta saadaan vertailutietoa yhteisöohjautuvuuden soveltamisesta. 2. Kumppaneiksi tunnistetaan kansainvälisiä oppilaitoksia, yrityksiä, tutkijoita, joiden kautta saadaan tietoa yhteisöohjautuvuuden soveltamisesta eri maiden sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluissa. Tieto auttaa hankkeen totutuksessa ja arvioinnissa. 3. Hanke tuottaa yhteisjulkaisuja yhteisöohjautuvuudesta vanhustyössä kumppaneiden kanssa. TP2 YHTEISÖOHJAUTUVUUDEN TOTEUTUS (1.2.2024-31.7.2025) - Harjoitella ja toteuttaa yhteisöohjautuvuuden periaatteiden mukaista toimintaa- Hanke luo turvalliset, vuorovaikutteiset raamit kehittämiselle tiimeissä. Raamit tarjoavat ajan,paikan ja tavan tiimeille puhua työstä mm. asiakastyön organisoinnista ja koordinoinnista, työprosesseista ja niiden sujuvoittamisesta, työkäytännöistä, ohjeistuksista, työnjaosta. 1. Valmennukset yhteistyöorganisaatioiden lähijohtajille yhteisinä toteutuksina 2. Valmennukset yhteistyöorganisaatioiden tiimien jäsenille yhteisinä toteutuksina 3. Yhteisöohjautuvuuden suuntaan kehittyvien tiimien valmennus ja tuki: kullekin tiimille on nimetty valmentaja/valmentajat, jotka vastaavat tiimin kehittämistyön etenemisestä ja tukevat tiimiä muutoksessa 4. Tuki ja valmennus organisaatioiden toimintojen kehittämiseksi, jotta yhteisöohjautuvuustiimeissä voisi toteutua. Hankkeessa valmistaudutaan organisaatioiden tietohallintoa, taloutta, viestintää ja johtamista koskeviin muutoksiin 5. Hankkeen valmentajat tukevat muutosryhmää ja muutosagentteja 6. Muutosagentin toiminta organisaation sisällä 7. Toiminnan havainnointi ja toimijoiden konsultointi 8. Tiedon ja kokemusten vaihtaminen yhteistyöorganisaatioiden välillä 9. Valmennuksien hyväksytystä suorittamisesta ja tiimin kehittämistyöhön osallistumisesta myönnetään lähijohtajille, muutosagenteille ja tiimien jäsenille Yhteisöohjautuvuuden osaaja-osaamismerkki, jonka laajuus on 3 opintopistettä. Toteutusvaiheen kesto on 18 kuuka |
| Tulokset | Yhteistyöorganisaatioista kokeilutiimit ovat kehittäneet toimintaansa yhteisöohjautuvaksi.Tiimien vastuu on kasvanut, niille on siirtynyt työn suunnittelua ja järjestämistä, ne ovatlöytäneet sopivia menettelytapoja asiakastyön suunnitteluun ja järjestämiseen, mahdollisuudetvaikuttaa päätöksentekoon ja tehdä päätöksiä ovat lisääntyneet. Tiimit ovat kehittyneet tavassaan käsitellä työhön liittyviä asioita: työtä koskevan puheen määrä on lisääntynyt, puhe ja keskinäinen vuorovaikutus on arvostavaa ja asiallista, asioita ratkotaan yhdessä ja itsenäisesti tiiminä.
Tiimien jäsenten työhyvinvointi on parantunut ja lisännyt tiimien jäsenten sitoutumista työhön, työpaikkaan ja alaan. Työn hallinnan ja merkityksellisyyden kokemus on vahvistunut mm. päätöksenteon mahdollisuuksien lisääntymisen ja tasa-arvoisemmin kohdentuvan työmäärän kautta. Lähijohtajien työ on kehittynyt kohti valmentavaa työotetta. Muutoksia on nähtävissä yhteisöohjautuvuuden toimivuuden mittareissa: tiimien kustannusten muutokset, sairauspoissaolojen määrä, henkilöstön työhyvinvoinnin muutokset, välittömän työajan määrä ja jakautuminen. Mittaustuloksia verrataan kokeilutiimien ja organisaation sisällä toimivien muiden tiimien välillä. Mittaustulosten avulla voidaan tehdä päätelmiä yhteisöohjautuvuuteen siirtymisenvaikutuksista. Mittaustuloksia käytetään hyväksi, kun tehdään päätöksiä yhteisöohjautuvuuteen siirtymisestä organisaatioissa laajemminkin. Hanke on tuottanut Polkuja yhteisöohjautuvuuteen -oppaan jaettavaksi kaikkien vanhustyöntoimijoiden käyttöön. |
| Kumppanit | Hankkeen päätoteuttajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Savon Koulutuskuntayhtymä. Yhteistyöorganisaatiot ovat Pohjois-Savon Hyvinvointialue, Attendo Oy ja Pohjois-Savon Muisti.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat yhteistyöorganisaatioiden vanhustyön organisaatioiden johto, lähijohto, työyhteisöt ja niiden jäsenet sekä muut vanhustyön toimijat. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat vanhuspalvelujen asiakkaat ja omaiset, ammattikorkeakoulun ja toisen asteen opiskelijat sekä niiden opettajat. |
| Rahoittaja | EAKR 2021-27 |